Trauma

Trauma oireet voivat ilmetä hyvin monimuotoisina ja niiden vaikutukset voivat vaihdella riippuen siitä millaista traumaa ihminen on kokenut. Traumatyypit voidaan jaotella kahteen kategoriaan: Tyypin 1 ja Tyypin 2 traumat.   

Tyypin 1 trauma: Yksittäinen, mutta voimakas kokemus  

Tyypin 1 traumalla tarkoitetaan tavallisesti yhtä, lyhytkestoista, mutta voimakasta kokemusta, joka ylittää ihmisen kyvyn selviytyä siitä. Tällainen trauma voi syntyä esimerkiksi vakavan onnettomuuden, väkivallanteon tai luonnonkatastrofin seurauksena. Yleistä näissä tilanteissa on se, että ne laukaisevat yksilössä voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, kauhua ja avuttomuutta. Vaikka nämä tapahtumat voivat jättää syviä jälkiä ihmisen psyykeen, niiden vaikutukset ovat yleensä selkeämmin rajattuja.   

Tyypin 2 trauma: Monisyinen ja pitkäkestoinen  

Tyypin 2 trauma tarkoittaa kompleksista eli monimutkaista traumaa. Tämä traumatyyppi on usein vähemmän tunnettu, mutta sitäkin yleisempi traumamuoto. Tämä traumamuoto kehittyy erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana, kun lapsi kokee toistuvasti henkistä tai emotionaalista hätää, johon hänen hoitajansa eivät vastaa. Tyypin 2 traumasta puhutaan myös toisella nimellä; Kehityksellinen trauma. Kehityksellisen trauman ei tarvitse olla mitään fyysistä kaltoinkohtelua, riittää kun lapsi jää toistuvasti vaille tarvittavaa tukea esimerkiksi tunteidensa kanssa.  

Kehityksellinen trauma voi syntyä monenlaisista toistuvista kokemuksista, kuten esimerkiksi hylkäämisestä, nöyryyttämisestä, syyllistämisestä, turvattomuudesta ja mitätöinnistä. Koska lapsi on vasta kehitysvaiheessa ja riippuvainen aikuisista, nämä kokemukset voivat jättää syvät arvet hänen psyykeensä, vaikuttaa kehittyvään persoonallisuuteen, jättäen jälkeensä pitkäkestoisia psyykkisiä oireita. 

Trauman vaikutukset ja oireet  

Traumat, olipa kyseessä tyypin 1 tai 2 trauma, jättävät jälkensä ihmisen hermostoon. Tämä vaikuttaa autonomisen hermoston kautta ihmisen vireystilaan ja itsesäätelykykyyn, ja se voi aiheuttaa tunteen siitä, että ihminen on menettänyt hallinnan elämästään. Trauma voi johtaa ylivireystilaan, joka ilmenee tavallisesti ahdistuksena, univaikeuksina ja levottomuutena. Toisaalta trauma voi aiheuttaa myös alivireyttä, jolloin ihminen kokee uupumusta, voimattomuutta ja unen tarve voi lisääntyä.   

Tyypin 2 kehityksellinen trauma vaikuttaa erityisesti ihmisen uskomusjärjestelmään ja minäkuvaan. Tämä voi ilmetä esimerkiksi syvinä häpeän ja syyllisyyden tunteina sekä luottamuksen rapautumisena itseä tai muita kohtaan. Kehityksellisen trauman vaikutukset ovat kauaskantoisia ja aiheuttavat mielenterveysongelmia, kuten masennusta, ahdistusta, itsetuhoisuutta, addiktiota, syömishäiriöitä, psykoosia jne. Kaikkiin näihin oireisiin liittyy ongelmat tunteensäätelyssä.   

Vanhemmuuden merkitys lapsen kehitykselle ja mielenterveydelle  

Vanhemmuuden merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle on valtava. On tärkeää, että niin vanhemmuutta suunnittelevat kuin jo vanhempina toimivat ihmiset ovat tietoisia lapsen perustarpeista, jotka ulottuvat fyysisten tarpeiden täyttämisestä emotionaalisten tarpeiden huomioimiseen. Kun lapsi kasvaa ympäristössä, jossa hänen perustarpeensa tulevat huomioiduiksi ja täytetyiksi, hänellä on paremmat edellytykset kehittää vahva, terve itsetunto ja emotionaalinen tasapaino.  

Turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen on keskeistä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Tämä ei tarkoita vain fyysistä turvallisuutta, kuten ravinnon ja suojan tarjoamista, vaan myös emotionaalista turvallisuutta. Lapsi, joka tuntee olevansa rakastettu, hyväksytty ja tuettu, kasvaa luottavaiseksi ja pystyy rakentamaan terveitä ihmissuhteita läpi elämänsä.   

Ennalta ehkäisy ja vanhemman oman hyvinvoinnin tärkeys  

Lapsen mielenterveyden tukeminen alkaa vanhempien omasta hyvinvoinnista. On tärkeää, että vanhemmat tiedostavat mahdolliset omat käsittelemättömät traumansa ja pyrkivät hoitamaan niitä. Käsittelemättömät traumat voivat siirtyä sukupolvelta toiselle. Jos vanhempi ei ole itse oppinut, miten tunteita säädellään tai miten ollaan tunteiden kanssa, heidän on vaikeaa mallintaa näitä taitoja lapselleen. 

Ilman terveitä vuorovaikutustaitoja, johon kuuluun esimerkiksi mentalisaation ja validaation -taidot, vanhempi saattaa olla kyvytön tukemaan lapsensa tunteiden ymmärtämistä ja hyväksymistä, mikä on keskeistä tunteensäätelyn kehittymisessä.   

Tietoinen työskentely omien haasteiden parissa auttaa vanhempia luomaan lapselleen terveemmän kasvuympäristön, mikä puolestaan ehkäisee monien mielenterveyden ongelmien syntymistä tulevaisuudessa.  

Yhteenveto  

Traumat eivät ole vain yksittäisiä tapahtumia, vaan ne voivat olla monimutkaisia prosesseja, jotka vaikuttavat ihmisen koko elämänkulkuun. Tyypin 2 trauma, joka kehittyy lapsuuden aikana, on erityisen haasteellinen, sillä se muokkaa ihmisen koko persoonaa ja jättää pysyviä jälkiä ihmisen mieleen ja kehoon. On tärkeää, että tietoisuus kehityksellisestä traumasta ja sen tunnistamisesta lisääntyy, jotta ihmiset saavat oikeanlaista tukea ja apua oireisiinsa.