Kun äitiys uuvuttaa. Äitiys, joka ei ollutkaan sellaista kuin odotti

Näin äitienpäivän lähestyessä puhutaan paljon rakkaudesta, kiitollisuudesta ja äitiyden ihanuudesta. Mutta entä jos äitiys ei tunnukaan ihanalta? Entä jos lapsen syntymä ei tuonutkaan mukanaan onnea vaan se toikin vain valvomista, itkua, uupumusta ja yksinäisyyttä.

Tällaisissa tilanteissa moni kantaa sisällään ajatuksia, joista ei uskalla puhua ääneen:

"En jaksa, enkä halua tätä."

"En halua olla enää äiti."

"En halua tällaista lasta ja elämää."

Nämä ajatukset eivät tarkoita, että olisi huono äiti. Nämä ajatukset kertovat siitä, että ihminen on joutunut pärjäämään liian vähällä tuella, liian raskaassa ja kuormittavassa elämänvaiheessa. 

Miksi äitiys voi tuntua raskaammalta kuin osasi odottaa?

Monella meistä on ennen lapsen syntymää jonkinlainen mielikuva siitä, millaista äitiys tulee olemaan. Ehkä muistat ajatelleesi, että vauva-arki on varmasti ihanaa. Että väsymys kuuluu ajoittain asiaan ja kun vauva nukkuu niin sinulla on aikaa palautua ja pitää huolta myös itsestäsi. Olet saattanut selata somea ja nähdä vaikuttajien ihania kertomuksia heidän vauva-arjestaan ja miten kaikki vain sujuu mutkattomasti omalla painollaan. 

Mutta mitäs sitten, kun omalle kohdalle sattuukin toisenlainen todellisuus?:

• Raskaus ja/tai synnytys ei menekään ongelmitta.
• Vauva ei nuku tai jos nukkuu niin hyvin lyhyissä pätkissä.
• Vauva itkee tuntikausia, etkä saa häntä rauhoittumaan, vaikka tekisit mitä. 
• Imetys ei onnistu toivotulla tavalla ja pihalla naapurin täti kertoo, miten erityisen tärkeää on, että imetys onnistuu.
• Samaan syssyyn neuvolassa sanotaan, että vauvat itkee ja kaikki tämä kuuluu asiaan. 
• Kotona on kaaos, kun et pysty tekemään mitään, sillä pidät vauvaa sylissäsi jatkuvasti, koska siten saat edes pieniä hetkiä, jolloin vauva ei itke. 
• Et saa kunnolla syötyä, et käytyä wc:ssä, suihkusta puhumattakaan.
• Synnytyksen jälkeisinä kuukausina omat hormonit etsii tasapainoaan ja hetkittäin koet ettet enää tunnista itseäsi. 
• Mieleen alkaa tulvia huolia, pelkoja ja masennusta.
• Kirsikkana kakun päällä parisuhdekin alkaa natista liitoksistaan. 

Tällaisissa tilanteissa äitiys voi alkaa tuntumaan enemmän selviytymistaistelulta kuin ihanalta vauvan tuoksuiselta ajalta. Ja juuri näistä kokemuksista äitien pitäisi puhua enemmän. Ei siksi, että tarkoitus olisi pelotella, miten raskasta vanhemmuus voi pahimmillaan olla, vaan siksi, että ihmiset uskaltaisivat hakea apua itselleen ja perheelleen, kun asioita normalisoitaisiin. 

Mutta ymmärrän, että tästä puhuminen ei ole helppoa. Kukapa meistä haluaisi nostaa käden pystyyn ja kertoa, ettei oma tilanne vauvan kanssa olekaan ihana ja nautinnollinen? Ei kukaan, varsinkaan ympäristössä, jossa näistä asioista ja kokemuksista ei muutkaan puhu ääneen. 

Pahimmillaan voi käydä niin kuin Iltalehden otsikoista joskus luemme, miten joku on päätynyt ratkaisuun, joka on lopullinen ja lohduton.

Psykoterapiavastaanotolla tapaan säännöllisesti väsyneitä äitejä, jotka kokevat, että ovat huonompia kuin muut, kun eivät jaksa. He kantavat väsymyksen lisäksi valtavan määrän häpeää siitä, että ovat uupuneet, että äitiys ei tuntunutkaan sellaiselta kuin oli ajatellut.

Silloin haluan ensimmäisenä sanoa: Sinussa ei ole mitään vikaa, meistä kukaan ei jaksaisi, jos pitäisi valvoa ja kuunnella itkua useita päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia peräkkäin. ❤️ 

Jos vauva ei nuku niin äidin voimavarat voivat loppua 

Univaje on yksi isoimmista kuormitustekijöistä vanhemmuudessa. Pitkittynyt univaje vaikuttaa kenen tahansa mielialaan, tunteiden säätelyyn, ajatteluun, muistiin ja kykyyn selviytyä arjen paineista. Vanhemman univajeen tekee tuplasti haastavaksi se, että et voi nukkua univajetta pois seuraavana päivänä, kun vastuullasi on pieni ihminen, jota ei voi jättää yksin ilman valvontaa. 

Kun äiti ei saa nukkua riittävästi, pienetkin asiat voivat alkaa tuntua ylivoimaisilta:

Vauvan itku voi tuntua kehossa asti.

Tiskaamattomat tiskit voi saada itkemään.

Muiden hyvääkin tarkoittavat sanat voi muuttua satuttaviksi.

Puolison läheisyyden kaipuu voi tuntua yhdeltä lisävaatimukselta.

Ja näiden myötä mieleen voi tulla ajatuksia, jotka voivat pelästyttää:

"Miksi minä halusin tämän?"

"Mitä jos vain lähtisin?"

"Äitiys pilasi elämäni."

"Mitä jos hävittäisin itseni tai vauvan?"

Nämä ajatukset eivät tarkoita, ettet rakasta vauvaasi. Ne tarkoittavat, että hermostosi, mielesi ja kehosi ovat olleet liian pitkään ylikuormittuneita. Ihminen, varsinkin juuri vauvan synnyttänyt ihminen, ei jaksa loputtomiin ilman unta, lepoa, apua ja palautumista. 

Vauvan tulo voi vaikuttaa myös parisuhteeseen

Vauvan syntymä ei muuta vain äidin arkea. Se vaikuttaa usein myös parisuhteeseen.

Ennen vauvan syntymää parisuhteessa luultavasti on enemmän yhteistä aikaa, keskusteluja, läheisyyttä, seksiä, harrastuksia ja spontaaniutta.

Vauvan syntymän myötä usein:

• Kahdenkeskinen aika vähenee.
• Läheisyys vähenee.
• Keskustelut vähenee.
• Toisen harrastukset ja "vapaus" voivat alkavat tuntua epäreiluilta.
• Toisen osallistumattomuus voi herättää pettymystä ja katkeruutta.

Moni äiti ei uuvu pelkästään vauvanhoitoon. Vaan äidit uupuvat siihen, että jäävät liian yksin vastuuseen ja kannattelemaan perheen arkea. Tietysti tätäkään ei voi yleistää. On onneksi paljon perheitä ja parisuhteita, joissa arki ja vastuut jakautuvat molempien vanhempien kesken tasaisesti. Tällöin parisuhde on terve ja turvallinen. 

Valitettavan paljon on kuitenkin parisuhteita ja perhemalleja, jossa äidit jäävät liian yksin vanhemmuudessa, vaikka parisuhde olisikin olemassa. Tämä on ehkä aihe, josta joskus kirjoitan ihan oman postauksensa. 

"Äitiys pilasi elämäni." Sanat, joita ei haluaisi sanoa ääneen

Tämä on ajatus, joka voi tulla mieleen, kun äitiys ei menekään niin kuin oli toivonut ja ajatellut. Sitä ei haluaisi ajatella, saati sanoa ääneen. Ehkä ennen vauvaa sinulla oli harrastuksia, työ, parisuhde, ystäviä ja tunne siitä, että elämä oli jotenkin hallinnassa. Vauvan syntymän jälkeen elämä voikin mennä päälaelleen, jos saa vauvan, joka ei omien haasteidensa vuoksi olekaan sellainen kuin olit kuvitellut. 

Tämä ei tarkoita sitä, että vauva olisi ongelma, vaikka ongelmia hänellä olisikin. Ongelma yleensä on se, että äiti on jäänyt yksin tai yrittää selvitä yksin liian kuormittavasta tilanteesta. 

On tärkeää muistaa, että vaikeat ajatukset eivät ole sama asia kuin teot. Se, että ajattelet, että haluaisit perua koko äitiyden, ei tarkoita, että haluaisit oikeasti hylätä vauvasi.

Vaikeat ajatukset usein tarkoittavat oikeasti seuraavia asioita:

"Tarvitsen unta."

"Tarvitsen apua."

"Tarvitsen toisen aikuisen rinnalleni ja tuekseni."

"Tarvitsen tauon."

"Tarvitsen jonkun, joka ottaa minut vakavasti ja näkee uupumukseni."

Uupunut mieli etsii ulospääsyä. Kun ihminen on riittävän uupunut, kuormittunut ja yksin, ajatukset voivat muuttua hyvinkin synkiksi. Tämä ei ole merkki pahuudesta tai epäonnistumisesta. Se on hälytysmerkki siitä, että voimavarat on loppumassa ja silloin viimeistään on haettava apua. 

Miten vanhemmuudessa voi ennaltaehkäistä uupumista?

Tässä kohtaa on hyvä muistaa se, että emme voi ennakoida kaikkea elämässä, emmekä vanhemmuudessa. Kukaan ei voi tietää etukäteen tuleeko vauvalle koliikkia, uniongelmia, sairastelua tai muita terveyshaasteita. Silti joitakin asioita voi koettaa tehdä ennen kuin tilanteet kriisiytyvät.

1. Puhukaa parisuhteen vastuista konkreettisesti

Vanhemmuuden ei tulisi rakentua sen varaan, että vain toinen kantaa vastuun, varsinkin jos se ei ole sitä, mitä erityisesti haluatte. Puhukaa, miten toimitte konkreettisesti silloin, jos vauva itkee, ei nuku ja toinen/molemmat tarvitseekin lepoa. 

2. Huolehtikaa molempien vanhempien jaksamisesta tasapuolisesti mahdollisuuksien mukaan

Oma aika ei ole itsekkyyttä. Jos ihminen ei saa olla koskaan rauhassa, hermosto ei palaudu. Erityisen tärkeää tämä on neurokirjolla oleville vanhemmille, joiden hermosto kuormittuu vielä herkemmin kuin ei kirjolla olevien. 

Oman ajan ei tarvitse olla mitään suurta ja pitkäkestoista vaan jo pieni hetki yksin voi tehdä ihmeitä. Kokeile:

• Pieni kävely yksin
• Suihku ilman kiirettä
• Ruokailu ilman keskeytystä
• Harrastuksen parissa käyminen
• Lepohetki ilman vastuuta mistään

Joskus jo se on vanhemmuudessa luksusta, että voit käydä WC:ssä ilman pientä ihmistä.

Nämä ovat toteutettavissa olevia asioita silloin, kun kotona asuu kaksi aikuista ihmistä tai jos on ystäviä tai muuta perhettä tukena.

3. Huolehtikaa parisuhteesta

Lapsen syntymä voi viedä parisuhteen nopeasti siihen tilaan, jossa kaksi aikuista pyörittää arkea, mutta eivät enää kohtaa toisiaan. Silloin on hyvä puhua yhdessä siitä, mitä molemmat tarvitsevat ja kaipaavat toisiltaan. 

Tällaiset keskustelut ei aina ratkaise kaikkea, mutta ne voivat ennaltaehkäistä etääntymistä. 

4. Pyytäkää/pyydä apua ajoissa

Voit pyytää apua vaikka kotona vielä jotenkin pärjätäänkin. 

Ihan jo se, että koet, että et jaksa, on riittävä syy pyytää apua.

Mistä sitten voi saada apua vanhemman uupumukseen ja lapsenhoitoon?

Neuvola

Neuvolassa voi puhua lapsen asioiden lisäksi myös omasta jaksamisesta, parisuhteesta, mielialasta, ahdistuksesta ja uupumuksesta. Neuvolan tehtävä on arvioida tilannetta ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.

Oma terveysasema tai sote-keskus

Voit ottaa yhteyttä oman paikkakuntasi terveysasemaan tai sote-keskukseen ja varata ajan esimerkiksi  lääkärille. 

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja perhetyö

Lapsiperheiden sosiaalipalveluista voi saada tukea arkeen, vanhemmuuteen, jaksamiseen ja kuormittavaan tilanteeseen perheessä. Perhetyö voi olla tukenasi silloin, kun arki tuntuu liian raskaalta kannatella yksin.

Perheneuvola 

Perheneuvola voi auttaa vanhemmuuteen, perheen vuorovaikutukseen, parisuhteen haasteisiin ja lapsen käyttäytymiseen liittyvissä asioissa.

Lastensuojelu

Lastensuojeluun yhteydenottaminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että lapsi viedään pois. Lastensuojelun tehtävä on tukea perhettä silloin, kun vanhemman omat voimavarat ei riitä. Etenkin yksinhuoltaja vanhemmalla voi olla esimerkiksi mahdollisuus tukiperheeseen, silloin kun omat voimavarat ei riitä. Avun pyytäminen on tärkeä ja vastuullinen teko koko perheen hyvinvoinnin kannalta. 

Päivystysapu 116 117

Jos tilanne tuntuu kiireelliseltä, mutta et ole varma, pitäisikö hakeutua päivystykseen, voit soittaa Päivystysapuun numeroon 116 117. 

Hätänumero 112

Jos pelkäät satuttavasi itseäsi, lastasi tai jotakuta muuta, soita heti hätänumeroon 112. 

Mieli ry kriisipuhelin

Jos tarvitset keskusteluapua kriisissä tai sinulla on synkkiä ajatuksia, voit ottaa yhteyttä MIELI ry:n kriisipuhelimeen numeroon 09 2525 0111. Kriisipuhelin päivystää 24h vuorokaudessa. Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömästi.

Nollalinja

Jos perheessä on väkivaltaa, väkivallan uhkaa tai pelkoa, voit soittaa Nollalinjan numeroon 116 016. Nollalinja päivystää 24h vuorokaudessa. 

Yksityinen lastenhoito apu

Kannattaa tarkastaa myös oman paikkakunnan yksityinen tarjonta lastenhoito apuun liittyen. Esimerkiksi Kuopion alueella toimii Onni lastenhoito -palvelu, joka tarjoaa lastenhoito apua kotiin. Voit tutustua Onniin TÄÄLTÄ!

Lastenhoitajia voi löytää myös Babysits.fi sivustolta, jossa voi hakea vapaita lastenhoitajia oman paikkakunnan perusteella. 

Myös monet Seurakunnat tarjoavat maksutonta lastenhoitoapua, eikä avun saaminen edellytä kirkkoon kuulumista. Kannattaa katsoa oman Seurakunnan tarjonta heidän nettisivuiltaan.  

HUOM! On kuitenkin hyvä käyttää tervettä harkintaa ja perehtyä aina palveluntarjoajiin, ennen kuin ostaa/hankkii palveluita ulkopuolisilta tahoilta. (Ajatus Herättämö ei ole yhteistyössä minkään edellä mainitun tahon kanssa eikä henkilökohtaisesti tunne ko. palveluntarjoajia. Palveluntarjoajat ovat valikoituneet tähän blogitekstiin mukaan Googlen tarjoamien hakutulosten perusteella.) 

Tänä äitienpäivänä on lupa tuntea muutakin kuin kiitollisuutta ja rakkautta

Äidit saa olla myös:

Väsyneitä.

Saa olla pettyneitä.

Saa olla surullisia.

Saa olla vihaisia.

Saa toivoa, että olisi helpompaa.

Saa tuntea ristiriitaisia tunteita. 

Nämä tunteet eivät tee kenestäkään huonoa äitiä. Tunteet tekevät meistä ihmisiä. Ne kertovat ihmisestä, joka reagoi normaalisti tilanteeseen, joka ei ole normaali. Ei ole normaalia olla huonoilla unilla monta vuorokautta. 

Äitiys ei ole aina ihanaa. Joskus se on uuvuttavaa ja haluaisi perua koko homman. Muista:

• Sinun ei tarvitse selvitä yksin.
• Sinun ei tarvitse hävetä sitä, että et jaksa.
• Sinulla on lupa ja oikeus pyytää apua. 

Avun pyytäminen on suurinta rakkautta ja vastuullisuutta, joka suojaa sekä sinua että lastasi. 

Ajatus Herättämö toivottaa Hyvää äitienpäivää erityisesti uupuneille äideille! 🌹

❤️ Katja

PS. Jos huomaat, että kaipaat lisää ymmärrystä omiin tunteisiisi ja konkreettisia keinoja kohdata lapsen tunteita niin käy kurkkaamassa Tunteet haltuun -verkkokurssimme TÄÄLTÄ. 

Kurssi ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa vuorovaikutuksellista apua, mutta se tarjoaa matalan kynnyksen tukea vanhemmuuteen.