Joulu herättää tunteita, mitä tunteita sinun joulusi sisältää?

Joulu on monelle vuoden odotetuin juhla ja samalla se on yksi emotionaalisesti latautuneimmista ajankohdista. Se nostaa pintaan tunteita, jotka kumpuavat sekä menneistä kokemuksista että nykyhetken odotuksista.

Jos sinusta tuntuu, että joulun lähestyessä tunteet nousevat tavallista herkemmin pintaan, et ole yksin. Joulun aika herättää meissä monenlaisia tunteita, kuten surua yksinäisyydestä ja menetetyistä läheisistä, pelkoa päihteistä, syyllisyyttä omista tarpeista suhteessa muiden odotuksiin, rakkautta ja iloa läheisistä, lahjoista ja hyvästä ruoasta. Siksipä joulun mukanaan tuomat tunteet voivat olla voimakkaita, monisävyisiä ja samaan aikaan myös ristiriitaisia.

Tässä blogipostauksessa käymme läpi jouluun liittyviä tunteita sekä jokaisen tunteen kohdalle konkreettisia keinoja ja ajatuksia, jotka auttavat sinua navigoimaan tämän tunteikkaan ajanjakson läpi. Käydään läpi seuraavia: 

1. Suru yksinäisyydestä, kun tunnemme olevamme sivussa

2. Suru menetyksistä, kun joku tärkeä puuttuu

3. Pelko, erityisesti päihteisiin liittyvä turvattomuus

4. Vanhemman oma päihteidenkäyttö jouluna

5. Syyllisyys, vietetäänkö joulu tienpäällä vai kotona?

6. Odotukset ja pettymykset, kun joulu ei menekään suunnitelmien mukaan

7. Rakkaus ja ilo, lupa nauttia siitä, mikä joulussa on hyvää

8. Kaikilla ei ole mahdollisuutta valita jouluaan

Joulu ei ole vain koristeita, rauhaa ja kynttilänvaloa. Se on odotusten, toiveiden, muistojen ja menneiden kokemusten risteyskohta. Kun joulu lähestyy, meidän mielemme ja hermostomme reagoivat herkemmin kaikkeen siihen, mikä on joskus tuntunut tärkeältä, turvalliselta, kipeältä, pelottavalta tai keskeneräiseltä. 

1. Suru yksinäisyydestä, kun tunnemme olevamme sivussa 

Yksinäisyys on yksi kivuliaimmista tunteista, joka korostuu erityisesti jouluna. Somessa ja mainoksissa näemme kuvia perhejuhlista, yhteisistä hetkistä ja rakkaudesta, mikä voi entisestään vahvistaa yksinäisen yksinäisyyden tunnetta.

Yksinäisyys ei ole vain fyysistä yksinoloa vaan se voi pitää sisällään myös:

• Tunnetta siitä, ettei kuulu mihinkään
• Tunnetta, joka pistää eristäytymään sosiaalisista tilanteista
• Tunnetta ulkopuolisuudesta
• Tai se voi olla hiljaisuutta kotona, jota kukaan ei täytä
• Tarvetta tulla nähdyksi

Yksinäisyys sattuu erityisesti jouluna, koska joulu symboloi yhteenkuuluvuutta. Jos yhteenkuuluvuuden tunnetta ei ole, mieli voi tulkita sen omaksi puutteeksi vaikka todellisuudessa kyse on elämäntilanteesta, ei omasta viallisuudesta, arvosta tai kelpaamisesta. Jokainen meistä on arvokas ja tärkeä ❤️

👉 Keinoja selviytyä yksinäisyydestä jouluna

1. Anna tunteelle nimi ja salli se
Kun sanot: “Koen yksinäisyyttä ja olen siksi surullinen”, se auttaa käsittelemään tunnetta paremmin. Tunteen nimeäminen jo itsessään säätelee tunteen voimakkuutta. Salli tunteen olla, se kertoo siitä, että kaipaat yhteyttä ja se on ymmärrettävää.

2. Suunnittele pieni merkityksellinen hetki itsellesi
Hetken ei tarvitse olla iso. Kynttilä, lenkki, hyvä ruoka, lempielokuva tai lämmin suihku. Itselle mukavien asioiden tekeminen viestittää sanattomasti itselle: "Olen tärkeä".

3. Etsi yhteyttä sieltä, missä sitä on
Jouluna on avoimia tapahtumia, online-yhteisöjä, keskustelufoorumeita ja vapaaehtoistoimintaa.
Rahaa ei tarvita, vain pieni rohkeus astua paikkaan, jossa et ole yksin.

4. Pidä kiinni pienistä rutiineista
Aamukahvi, kävely, musiikki. Rutiinit ankkuroi mieltämme ja kertoo: “Minä olen tärkeä.”

2. Suru menetyksistä, kun joku tärkeä puuttuu

Joulu voi nostaa esiin surua, kaipuuta ja ikävää. Surua tärkeästä menetyksestä ei tarvitse piilottaa. Erityisesti ensimmäiset juhlapyhät ilman läheistä ihmistä voivat tuntua erityisen raskailta. Liittyipä menetyksesi kuolemaan, eroon tai kaipuuseen menneestä, se on yhtä merkityksellinen. 

Suru, kaipuu ja ikävä voi olla:

• Surua rakkaan kuolemasta
• Ikävää ihmisestä, josta on eronnut
• Kaipuuta lapsuuden jouluihin
• Tyhjyyden tunnetta pöydän ympärillä
• Hiljaisuutta, joka voi olla syvää

👉 Keinoja selviytyä surusta, kaipuusta ja ikävästä jouluna

1. Salli tunne
Tunteet haluavat tulla tekemään tehtävänsä, joten päästäthän tunteet tulemaan. Tunteet tekevät meistä inhimillisiä ihmisiä. Mikään tunne ei myöskään kestä ikuisuutta (vaikka se joskus siltä tuntuukin). Surukin muuttaa muotoaa ja helpottaa ajan kanssa ❤️. Jos pidättelemme tunteitamme ne muuttuvat helposti ahdistukseksi. 

2. Jos suru liittyy erityisesti läheisen kuolemaan, tee jotain, joka kunnioittaa menetettyä ja antaa sinulle hetken pysähtyä tunteen äärelle
Sytytä kynttilä. Monien jouluun kuuluukin vierailu läheisten haudoilla. 
Voit kirjoittaa kirjeen menetetylle läheiselle ja kertoa siinä asioita, joita haluaisit hänelle sanoa.
Laita soimaan kappale, jota hän rakasti ja tanssi kappale hänelle. 
Erilaiset tavat käsitellä menetystä auttavat hyväksymään sen.

3. Kerro jollekin, miltä sinusta tuntuu
“Minulla on ikävä.”
Pieni lause, suuri merkitys.

4. Tee jotain, joka tuo lohtua sinulle
Ota lämmin suihku, pue villasukat jalkaan, käy rauhallisella kävelyllä tai keitä kuppi kuumaa juomaa.
Kun keho ja mieli kantaa surua, ne tarvitsevat huoltamista. Joten, ole lempeä itsellesi ja keksi erilaisia terveitä keinoja saada lohtua. 

5. Anna itsellesi lupa myös iloita
Ilo ei ole uskottomuutta surulle. Se, että jaksamme kohdata surua tarvitsee sen, että voimme välillä keskittyä muihin asioihin ja erityisesti siihen, että elämä jatkuu. Arkiset askareet ja huomion suuntaaminen muihin asioihin antavat jaksamista kohdata taas surun, kun se tulee vierailulle. Jenni Vartiainen laulaa kauniisti siitä, kuinka suru on kunniavieras. Se välillä tulee kylään ja sitten menee taas hetkeksi pois. 

3. Pelko, erityisesti päihteisiin liittyvä turvattomuus

Moni ihminen kantaa joulun aikana kipeitä muistoja, jotka liittyvät päihteisiin. Muistoja, joissa aikuiset muuttuivat, tunnelma kiristyi ja koti ei enää ollut turvallinen. Nämä muistot voivat aktivoitua uudelleen aikuisuudessa, vaikka oma elämä olisi turvallinen. Itseasiassa juuri silloin, kun koemme olevamme turvassa voi turvattomuuden kokemukset alkaakin nousta pintaan, kun niille vihdoin on tilaa. 

Erityisesti oman lapsen saaminen voi aktivoida omat turvattomuuden kokemukset elämän varrelta.

👉 Keinoja selviytyä, jos joulu herättää vaikeita muistoja omasta lapsuudesta 

1. Erota mennyt ja nykyinen
Keskity parhaasi mukaan eri aistien kautta nykyhetkeen: Mitä näet, kuulet, haistat, maistat ja tunnet nyt. Voit kysyä itseltäsi: Mitä tässä huoneessa tapahtuu nyt, mitä näen ja kuulen ympärilläni? Menneisyys voi nostaa varjoja, mutta voit kokeilla siirtää huomiosi varjoista tähän hetkeen, asioihin jotka tuovat sinulle turvaa juuri nyt. 

2. Aseta turvallisuutta tuovia rajoja
Sinulla on lupa valita, kenen kanssa vietät joulua. Sinulla on lupa olla poissa tilanteista, jotka herättävät turvattomuutta. 

3. Luo itsellesi turvapaikka
Se voi olla vaikka konkreettinen paikka kotona, esimerkiksi oma "pesä" sohvan nurkassa tai pieni maja, johon voi käpertyä katsomaan hyvää elokuvaa tai lukemaan mukavaa kirjaa (ja kyllä, tämä on sallittua myös aikuisille). Se voi olla pieni tauko arjesta, viesti tai puhelu ystävälle tai kävely. Tee sitä, mikä tuo turvaa ja levollisuutta. 

4. Vanhemman oma päihteidenkäyttö jouluna

Ikävä kyllä, moni aikuinen ja vanhempi ei kykene aina hallitsemaan omaa päihteidenkäyttöään, edes jouluna. Silloin, kun ihmisellä on päihdeongelma, päihde hallitsee ihmistä eikä ihminen päihdettä. Jos kotonasi on lapsia, he ansaitsevat turvallisen ja päihteettömän joulun. Jos tiedostat, että sinun on vaikeaa hallita päihteidenkäyttöäsi, alla on muutamia vinkkejä, joista voi olla apua sinulle.

👉 Keinoja sinulle, joka kamppailet itse päihteiden kanssa 

1. Poista päihteet näkyvistä 
Kun ympäristö tukee raittiutta, mieli pysyy vakaampana, näin on helpompi pysyä raittiuden tiellä. 

2. Tee itsellesi jokin konkreettinen muistutus:
Laita lapsen kuva puhelimen taustakuvaksi tai lompakkoon ja katso sitä jos mielesi alkaa tehdä päihteitä. Kirjoita myös syy: “Haluan olla lapseni turva.” 

3. Huolehdi vireystilasta
Syö, nuku ja lepää riittävästi. Väsynyt ja nälkäinen keho tekee heikompia päätöksiä.

4. Hae tukea
Tuki voi olla raitis ystävä, vertaistukiryhmä tai ammattilainen. Sovi ennakkoon siitä, miten toivoisit toisten tukevan sinua hetkissä, jotka tuntuvat vaikeilta. 

5. Pyydä apua, se ei tee sinusta huonoa ihmistä eikä vanhempaa vaan päinvastoin se tekee sinusta vastuullisen vanhemman
Pyydetty apu on lahja sekä sinulle, että lapsellesi. Jos olet vanhempi ja tiedostat ettet pysty olemaan selvinpäin jouluna, voitko ajatella, että lapsi menisi johonkin turvalliseen paikkaan? Esimerkiksi jonkun sukulaisen tai muun luotettavan läheisen luo?

Vakava päihderiippuvuus ei ratkea päätöksellä - sillä pelkkä tahto ei aina riitä riippuvuudesta toipumiseen 

Meidän kaikkien on hyvä ymmärtää, että vakava päihderiippuvuus ei ole huonoa moraalia, heikkoa tahtoa tai rakkauden puutetta lapseen. Päihteidenkäytön taustalla on hyvin usein kehityksellinen trauma, jonka oireisiin ihminen on lähtenyt hakemaan helpotusta päihteistä, jos sitä ei ole muualta saanut tai osannut/pystynyt hakea. Vakava päihderiippuvuus on:

• Sairaus

Sekä

• Usein pitkään jatkuneen kärsimyksen seuraus

Pelkkä päätös “olla juomatta” ei:

• Poista vieroitusoireita
• Tue tunne-elämän säätelyä
• Rakenna vaihtoehtoisia selviytymiskeinoja
• Hoida taustalla olevaa traumaa tai masennusta

Päihdeongelmassa on tärkeää hakea ammatillista apua terveydenhuollosta. Älä jää yksin. Raittius ilman tukea on usein selviytymistä, ei paranemista.

5. Syyllisyys, vietetäänkö joulu tienpäällä vai kotona?

Syyllisyys on yksi yleisimmistä joulun tunteista. Erityisesti silloin, kun pitäisi päättää:

• Mennäänkö sukuloimaan?
• Ajetaanko pitkiä matkoja läheisten luokse?
• Vai vietetäänkö joulu omassa rauhassa?
• Tai onko lupa olla töissä, jos se sopii itselle?

Syyllisyys syntyy usein siitä, että haluamme täyttää kaikkien toiveet, mutta mitä jos pysähtyisitkin kuuntelemaan sitä, mitä sinä itse haluat sen sijaan, että koetat vastata kaikkien muiden odotuksiin? 

👉 Keinoja selviytyä syyllisyydestä jouluna

1. Syyllisyys ei tarkoita, että teet väärin
Koemme syyllisyyttä silloin, kun toimimme omien arvojen vastaisesti. Tässä kohtaa onkin tärkeää tunnistaa se, mitkä ovat sinun omia arvoja ja mitkä tulevat muiden toiveista ja odotuksista. Esimerkiksi: "Meidän perheessä on aina toimittu näin". 

Psykoterapiavastaanotolla puhutaan usein asiakkaiden kanssa siitä, tarvitseeko heidän mennä viettämään joulu omien vanhempien luo, jos ei halua? Jos haluaisikin viettää joulun oman perheen kanssa ja alkaa rakentamaan oman perheen kesken omia joulun perinteitä? 

Jos mietit, että oikeasti haluat viettää joulun oman perheesi kanssa omassa kotonasi, sinun ei ole mikään pakko eikä velvollisuus lähteä viettämään joulua vanhempiesi tai sukulaistesi kanssa. Tai jos tällainen pakko on niin kuka tai mikä sen pakon tekee?

Syyllisyyden tunne omista tarpeista ja haluista on traumareaktio, ja se voi syntyä: 

• Siitä, että sinun piti huolehtia vanhemman tunteista lapsuudessasi.
  Jos lapsena jouduit kannattelemaan vanhemman mielialaa, yksinäisyyttä tai pahaa oloa, irtautuminen omaan elämään ja aikuisuuteen voi herättää voimakasta syyllisyyttä. 
• Siitä, että sinun on pitänyt olla “kiltti lapsi”.
  Jos identiteetti on rakentunut sen varaan, ettei tuota pettymystä muille, omien rajojen asettaminen saattaa tuntua väärältä, vaikka se olisi tervettä.
• Emotionaalinen sidonnaisuus, jossa vanhemman tarpeet asettuvat omien edelle.
  Jos vanhempien hyvinvointi on ollut sinun vastuullasi, itsenäinen elämä voi tuntua uskottomuudelta vanhempia kohtaan.
• Pelko hylätyksi tulemisesta tai rakkauden menettämisestä.
  Jos ilmaus omista toiveista on lapsuudessa johtanut torjutuksi tulemiseen, aikuisena rajan vetäminen voi tuntua uhkaavalta. 
• Vanhempien vaikeus hyväksyä lapsen itsenäistymistä.
  Jos vanhempi ei ole kyennyt luopumaan kontrollista tai on suhtautunut omiin päätöksiisi loukkaantuen tai syyllistäen, itsenäistyminen voi tuntua pelottavalta. "Jos nyt teen niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, suututaanko minulle?"
• Syyllisyyttä vahvistavat viestit lapsuudenkodista.
  Esimerkiksi puheet “meidän perheessä tehdään näin” tai “perhe on tärkein” voivat sitoa nuoren aikuisen sellaiseen lojaaliuteen, joka ei enää palvele omaa elämää. Ei elämää eletä muita varten, sitä eletään itseä varten (huomioiden muut riittävässä määrin). 
• Kokemus siitä, ettei sinua ole kannustettu kasvuun ja irtaantumiseen.
  Terveessä kehityksessä vanhempi tukee vähitellen lapsen omaa elämää ja päätöksentekoa. Jos tätä ei ole tapahtunut, irti päästäminen voi tuntua hämmentävältä tai pelottavaltakin. Vanhempien tehtävä on antaa ja opettaa lapselle sellaiset taidot, että hän pärjää maailmassa sittenkin, kun vanhempaa ei enää ole.
• Syyllisyys ja pelko vanhempien pettymyksestä enemmän kuin oman elämän ohjaamisesta.
  Jos toisten tunteiden kuormaa on lapsena pitänyt kantaa liikaa, omien valintojen puolustaminen voi tuntua aikuisenakin ylivoimaiselta.

Tässä on hyvä muistaa se, että nämä näkökulmat koskevat vain tilanteita, joissa ihminen kokee syyllisyyttä omista tarpeistaan ja valinnoistaan, siitä, kun ei halua tehdä jotain. Olitpa sitten nuori aikuinen tai jo vanhempikin aikuinen ja haluat viettää joulun omien vanhempien kanssa, siinä ei ole mitään väärää. 

Terve suhde omiin vanhempiin voi näkyä:

• Aitona haluna viettää aikaa yhdessä
• Välittämisenä

Ilman:

• Pelkoa
• Manipulointia
• Syyllistämistä
• Tunnevelkaa

Epäterve syyllisyys syntyy:

• Kun tunnet olevasi vastuussa toisen mielialasta
• Kun rajoista seuraa rangaistus
• Kun oma elämä tuntuu “uskottomuudelta”

2. Tee valinta arvojesi mukaan.
Mikä on sinulle tärkeää: oma rauha, lepo, läheisyys, perinteet, arkinen yhdessäolo, oma perhe, ystävät jne.? 

3. Salli pettymys läheisille.
Heillä on lupa olla pettyneitä, mutta sinun ei tarvitse kantaa sitä harteillasi. Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa omista tunteistaan ja reaktioistaan, joita tunteet herättää, myös pettymyksestä. 

4. Pidä kiinni päätöksestäsi.
Voit sanoa lempeästi: “Me vietetään tänä vuonna joulu kotona, mutta nähdään välipäivinä tai jonakin muuna ajankohtana.”

5. Kuuntele omaa jaksamistasi ja tarpeitasi
Jos joulu tuntuu juoksemiselta paikasta toiseen, siitä herkästi katoaa mielekkyys. Voisiko joulun viettää välillä kotona tai kutsua sinne sukulaisia?

6. Odotukset ja pettymykset, kun joulu ei menekään suunnitelmien mukaan

Moni meistä luo mielessään käsikirjoituksen täydellisestä joulusta. Joulusta, jossa:

• Kaikki ovat hyvällä tuulella
• Ruuat onnistuvat
• Tunnelma on eheä eikä ole riitoja
• Kaikki sujuu kuin mainoksissa

Kun todellisuus ei sitten vastaakaan käsikirjoitusta, pettymyksen tunne voi olla valtava. Me jatkuvasti luomme mielessämme odotuksia tulevan suhteen. Ongelmaksi tässä vain muodostuu se, että emme useinkaan muista puhua odotuksiamme ja toiveitamme toisille ääneen, jotta muutkin olisivat niistä tietoisia ja osaisivat huomioida nämä asiat. 

Eniten riitoja ihmissuhteisiin aiheuttaakin juuri nämä puhumattomat odotukset. 

👉 Keinoja selviytyä odotuksista ja pettymyksistä

1. Tunnista odotukset, kenen ne ovat?
Sinun? Vanhempiesi? Jouluelokuvien? Pohdi kenen odotuksia koetamme täyttää? Huomioimmeko niiden odotukset, jotka eivät sano mitään? Mitä jos jokainen perheessä saisi sanoa omat toiveet ja odotukset joulun suhteen ääneen? Mikä itse kullekin on tärkeää?

2. Salli epätäydellisyys.
Täydellisyyden tavoittelu usein uuvuttaa. Millainen on riittävän hyvä joulu?  

3. Tee kolme tärkeintä asiaa, jotka luovat sinulle joulun tunteen.
Ei 15 kohtaa.
Ei suorittamista.
Kolme riittää.

4. Hengitä pettymys ulos kehosta.
Pettymys on tunne, ja se kertoo, että jokin asia ei mennyt niin kuin olin odottanut. Esimerkiksi: “Minulla oli toive, joka ei toteutunut ja se harmittaa. Hyväksyn sen." Ja sitten hengitä syvään & rentouta hartiat. 

5. Harjoittele joustavuutta itsesi kanssa.
Jos suunnitelmat muuttuvat, se ei tarkoita, että  joulu menee pilalle, se vain muuttuu toisenlaiseksi.

7. Rakkaus ja ilo, lupa nauttia siitä, mikä joulussa on hyvää

Jouluna saa olla myös iloinen, lämmin ja kiitollinen. Ilo ei ole epäkunnioittavaa surua tai syyllisyyttä kohtaan. Ilo on elämän jatkumista, hengitystä ja hetkiä, jotka tekevät meille hyvää. Ilo löytyy usein pienistä asioista mm.:

• Läheisten seurasta
• Hyvästä ruuasta
• Rauhallisesta päivästä
• Yhteisestä naurusta
• Kauniista koristelusta
• Kynttilänvalosta
• Musiikista
• Siitä, että saa olla juuri nyt, tässä hetkessä

👉 Keinoja vaalia rakkautta ja iloa jouluna

1. Nauti pienistä hetkistä
Ilo ei vaadi suurta. Se voi olla höyryävä glögi-muki käsissä tai lasten riemun seuraaminen.

2. Tee jotakin hyvää toisille
Hyväntekeväisyys, lahjoitus, viesti yksinäiselle ihmiselle tai pieni teko jollekin läheiselle.
Muiden auttaminen lisää tutkitusti omaa hyvinvointia.

3. Kirjoita ylös kolme hyvää asiaa säännöllisesti
Kiitollisuus vahvistaa aivoissa yhteyksiä, jotka tukevat hyvinvointia.

4. Salli tunteiden rinnakkaisuus
Ilo ei poista surua, eikä suru poista iloa. Molemmat voivat olla totta yhtä aikaa.

5. Anna pieni lahja itsellesi
Anna itsellesi aikaa, lepoa, ruokaa tai kävelyhetki.

8. Kaikilla ei ole mahdollisuutta valita jouluaan 💔

Vaikka puhumme joulusta tässäkin blogitekstissä valintojen kautta “sinulla on lupa kuunnella omia tarpeitasi” ja “tehdä omannäköinen joulu", meidän on tärkeää myös muistaa, että kaikilla ei ole todellista vapautta valita. Toisille meistä elämä on tällä hetkellä:

• Taloudellisesti niin tiukkaa, ettei joulun laittaminen tai matkustaminen ole vaihtoehto
• Elämistä turvattomassa parisuhteessa tai perhetilanteessa
• Hoivavastuuta sairaasta läheisestä tai vanhuksesta
• Omaa vakavaa sairautta
• Uupumusta, masentuneisuutta tai ahdistusta
• Yksinäisyyttä, johon ei ole yksinkertaista ratkaisua

Joskus tällaiset elämän realiteetit rajaavat vaihtoehtoja. Jos et voi muuttaa olosuhteita, voit silti suhtautua itseesi lempeämmin niiden keskellä.

Hae apua terveydenhuollosta erityisesti silloin, jos:

• Olosi muuttuu toivottomaksi
• Et jaksa huolehtia perusasioista (syöminen, peseytyminen)
• Mielessä on itsetuhoisia ajatuksia
• Ahdistus vie yöunet tai toimintakyvyn
• Päihteiden käyttö karkaa käsistä
• Koet turvattomuutta kotona

Sillä itsehoito ja oma tahto ei riitä silloin, kun kyse on vakavasta masennuksesta, vaikeista traumaoireista ja/tai vakavista riippuvuuksista. Lisäksi kenenkään ei pitäisi tuntea oloaan turvattomaksi. 

Yhteenveto: 

Joulu ei ole suoritus eikä testi. Joulu ei määrittele, millainen ihminen olet. Se on ajankohta, joka herättää monenlaisia tunteita. Joulun mukanaan tuomat tunteet voivat olla yhtä kirkkaita kuin jouluvalot tai yhtä varjoisia kuin vuoden pimein yö.

Jouluun voi sisältyä lämpöä ja kiitollisuutta, mutta yhtä lailla myös yksinäisyyttä, kaipuuta, surua, syyllisyyttä tai pelkoa. Tunteet kertovat siitä, että olemme eläviä, kokevia ja tuntevia ihmisiä.

Toivottavasti nämä ajatukset ja vinkit auttoivat sinua pysähtymään hetkeksi omien tunteidesi äärelle sekä tarjosivat uusia näkökulmia siihen, miten voit kohdata joulun herättämät tunteet rauhallisemmin ja myötätuntoisemmin.

Ehkä jokin kohta sai sinut tunnistamaan itsesi. Ehkä jokin keino antoi toivoa tai herätti ajatuksen: “Näinkin voin toimia.”

Ajatus Herättämö toivottaa:

Rauhaisaa joulun aikaa kaikille ❤️