Haluat suojella lastasi, mutta tärkeämpää on, että hän oppii suojelemaan itseään!

Se tunne, kun haluaisit suojella lastasi kaikelta pahalta, mutta samalla tiedät, ettei se ole mahdollista. Et voi aina olla paikalla, kun joku sanoo ilkeästi, jättää leikkien ulkopuolelle tai käyttää hyväksi lapsen luottamusta. Lapsen maailma alkaa laajenemaan päivähoidon tai viimeistään koulun alkamisen myötä ja hän kohtaa arjessa paljon uusia tilanteita, eikä niistä kaikki ole välttämättä mukavia. 

Siksi onkin tärkeää, että lapsi oppii tunnistamaan vaaran merkit, puolustamaan itseään ja myös muita. Ja ennen kaikkea, että hänestä kasvaa ihminen, joka ei satuta muita vaan rakentaa ympärilleen turvaa, ystävyyttä ja kunnioitusta, itseään kadottamatta.

Kuten tämän päivän maailmasta huomaamme, liian monet lapset ja nuoret voivat todella huonosti. Tähän on monia syitä, mutta uskallan väittää, että yhtenä syynä on se, ettei kaikki vanhemmat ole tulleet edes ajatelleeksi, että näistäkin asioista olisi hyvä puhua lasten kanssa. Tai ehkä on saattanut ajatellakin, mutta sitten ei tiedä miten puhuisi.

Ja usko pois, sinun ei tarvitse olla psykologi tai kasvatusalan asiantuntija, että voit puhua näistä asioista lapsen kanssa. Riittää, että juttelet avoimesti, rauhallisesti ja rehellisesti. Ollessasi kiinnostunut lapsen ajatuksista ja tunteista asioiden suhteen, olet jo oikeilla jäljillä.

Miksi tästä kannattaa puhua?

Siksi, että kaikki lapset kohtaavat vaikeita asioita ennemmin tai myöhemmin. Eikö olisikin hyvä, että lapsella olisi silloin joitakin toimintamalleja tällaisten tilanteiden varalle omassa mielessään?

On inhimillistä toivoa, ettei oma lapsi joutuisi koskaan kokemaan kiusaamista, pelkoa, yksinäisyyttä tai turvattomuutta. Haluaisimme rakentaa lapsillemme kuplan, jossa kaikki on hyvin. Mutta totuus on, että maailma tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin ja silloin lapsi tarvitsee taitoja, ymmärrystä ja tilaa puhua siitä, mitä tapahtuu.

Me vanhemmat pelkäämme usein, että vaikeista asioista puhuminen vain pelottaa lasta lisää. Että keskustelut kiusaamisesta tai ei luotettavista ihmisistä vievät lapsen mielenrauhan ja pahimmassa tapauksessa koko lapsuuden.

Mutta tutkimukset ja käytäntö osoittavat jotain muuta: kun lapselle annetaan sanoja ja tilaa käsitellä ikäviä ilmiöitä, hän vahvistuu. Hän ei jää yksin epämääräisen ahdistuksen kanssa vaan oppii, että vaikeistakin asioista voi selvitä yhdessä turvallisen aikuisen tai toisen ihmisen kanssa.

Tiedän, miten vaikealta tämä voi ajatuksena tuntua. Olen itsekin joskus vältellyt näitä keskusteluja. On tuntunut helpommalta pysyä kevyissä aiheissa. Ja rehellisesti sanottuna, en 20 vuotta sitten itsekään tiennyt, miten näistä asioista tulisi puhua lasten kanssa. Mutta hiljalleen vanhemmuus ja elämä on opettanut.

🧡 Keskustelu ei riko lapsen maailmaa vaan rakentaa siihen turvaa, ymmärrystä ja selkeyttä.

Miten sitten puhua ikävistä ilmiöistä?

Aloita keskustelut tavallisissa arjen tilanteissa.

Et tarvitse erityistä hetkeä, vaan voit käydä näitä keskusteluja esimerkiksi välipalaa syödessä, autossa matkustaessa tai ulkoillessa. Näissä tilanteissa voi syntyä hyviä hetkiä kysyä:

💡 Mitä sinä tekisit, jos näkisit että jotakuta kiusataan?
💡 Mistä tietää, kuka on hyvä ja luotettava tyyppi?
💡 Miltä tuntuisi, jos joku puhuisi sinulle samalla tavalla kuin sinä puhuit äsken?

Tärkeintä on kysyä ja kuunnella. Välttää saarnaamista ja antaa lapselle tilaa ajatella itse. Voit myös käyttää apuna satuja, kirjoja, piirroselokuvia tai vaikka eläintarinoita. Pienemmät lapset ymmärtävät usein paremmin, kun asiat esitetään kuvitteellisessa tai leikin muodossa. Esimerkiksi: "Millehän tuosta pupusta mahtaa tuntua, kun sitä ei päästetty mukaan leikkiin?"

Lapsi tarvitsee myöskin oppia sen, että kaikki ihmiset eivät ole hyviä tyyppejä. Mutta oletko koskaan pohtinut sitä, miten opetat lapselle, mistä erottaa hyvän ja pahan tyypin?

Tarkoituksena ei siis ole pelotella tai synnyttää epäluuloa kaikkia kohtaan, vaan opettaa lasta kuuntelemaan omaa tunnettaan ja tunnistamaan ikävät tilanteet. Lapsen pitää tietää, että hänellä on lupa sanoa ei, kertoa aikuiselle ja luottaa siihen, että häntä kuullaan.

Voit sanoa vaikka näin:
“Luotettava ihminen ei koskaan uhkaa, käske pitää salaisuuksia tai syyllistä. Luotettava ihminen ei satuta sinua sanoilla eikä teoilla.”
Tämä viesti kannattaa toistaa monta kertaa eri sanoilla ja eri tilanteissa, näin se jää lapsen mieleen. Voitte myös pohtia, mitä tarkoittaa uhata, pitää salaisuus (ikävässä mielessä) tai mitä on syyllistäminen.

Miten opettaa kunnioittavaa vuorovaikutusta?

Tähän ei tarvita monimutkaista teoriaa vaan on tärkeää, että:

💡 Toista ei arvostella ulkonäön, vaatteiden, ihonvärin tai perheen vuoksi. Tai minkään muun henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi, jolle toinen ei voi mitään.
💡 Kaikki eivät ole samanlaisia, mutta kaikilla on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti.
💡 Sanoilla on voimaa. Sanoja voi käyttää satuttamiseen tai yhteyden rakentamiseen. Valitaan se jälkimmäinen.

Ja yhtä tärkeää on kertoa, mitä ei pidä tehdä:

🙅 Ei kiusaamista.
🙅 Ei nimittelyä.
🙅 Ei selän takana puhumista.
🙅 Ei ulkopuolelle jättämistä.

Lapsi tarvitsee selkeitä rajoja, mutta myös mallia. He katsovat meitä aikuisia, mitä me sanomme muista, miten me reagoimme toisten erilaisuuteen tai virheisiin.

Millaisen mallin sinä haluat välittää omalle lapsellesi?

Näin rakennat lapsellesi terveet vuorovaikutustaidot

Sinun ei tarvitse tietää kaikkea, sillä ei kukaan muukaan vanhempia tiedä. Riittää, että osoitat kiinnostusta ja uskallat puhua niistä vaikeistakin asioista. Näin autat lastasi rakentamaan turvallisia ihmissuhteita ja tervettä itsetuntoa.

Lapsi, joka saa puhua vaikeuksista turvallisen aikuisen kanssa, oppii:

💎 Luottamaan itseensä

💎 Puolustamaan itseään ja muita

💎 Näkemään, milloin joku toimii väärin

💎 Olemaan se, joka ei satuta vaan auttaa

Et voi valita, keitä lapsesi kohtaa elämässään. Mutta voit antaa hänelle eväät kohdata toiset ihmiset viisaasti ja kunnioittavasti. Sekä sen, miten pitää omista rajoista kiinni ja miten toimia, jos vuorovaikutustilanne ei tunnu enää turvalliselta.

Konkreettisesti: mitä kannattaa tehdä?

✅ Puhukaa ja pohtikaa näitä teemoja arjen eri tilanteista. Älä jää odottamaan kriisiä vaan nämä keskustelut on paras käydä silloin, kun tilanne on rauhallinen. 
✅ Kysy lapsen ajatuksia asioiden suhteen, älä vain paasaa ja opeta.                                      ✅Anna lapselle aikaa pohtia vastauksia.                                                                                                    ✅ Mallinna omassa arjessa itse sitä, miten olla myötätuntoinen, pitää kiinni omista rajoista ja miten kantaa/ottaa vastuuta omasta toiminnasta.
✅ Neuvo selkeästi, mikä on oikein ja väärin, mutta muista samalla, että lapsi vasta harjoittelee asioita, eikä aina osaa toimia oikein. Aivan kuin me aikuisetkin, mekin mokaamme tuon tuosta.
✅ Harjoitelkaa yhdessä erilaisia lauseita eri tilanteisiin, kuten: “Ei ole ok puhua noin”, “Tule mukaan leikkiin”, “En nyt halua osallistua” jne. 
✅ Auta lasta myös huomaamaan jos joku on yksinäinen tai ulkopuolinen ja pohtikaa yhdessä, miten voi toimia silloin, jos huomaa, että joku on toistuvasti yksin. 

Muista: lapsi ei tarvitse täydellistä vanhempaa. Hän tarvitsee vanhemman, joka on kiinnostunut, läsnä ja valmis pohtimaan asioita yhdessä. Osaat kyllä ❤️

Me täällä Ajatus Herättämössä olemme tehneet maksuttoman minikurssin, josta saa lisää vinkkejä, miten puhua lapsen kanssa vaikeista teemoista, kuten: kiusaamisesta, kaveritaidoista ja luotettavista aikuisista. Tilaamalla minikurssin liityt samalla Ajatus Herättämön sähköpostilistalle. Pääset tilaamaan kurssin TÄSTÄ!

Ps. Miten näistä asioista puhuttiin sinun kanssasi, kun sinä olit pieni?

❤️ Katja