Haluat suojella lastasi, mutta tärkeämpää on, että hän oppii suojelemaan itseään!

Se tunne, kun haluaisit suojella lastasi kaikelta pahalta, mutta samalla tiedät, ettei se ole mahdollista. Et voi aina olla paikalla, kun joku sanoo ilkeästi, jättää leikkien ulkopuolelle tai käyttää hyväksi lapsen luottamusta. Lapsen maailma alkaa laajenemaan päivähoidon tai viimeistään koulun alkamisen myötä ja hän kohtaa arjessa paljon uusia tilanteita, eikä niistä kaikki ole välttämättä mukavia. 

Siksi onkin tärkeää, että lapsesi oppii tunnistamaan vaaran merkit, puolustamaan itseään ja muita. Ja ennen kaikkea, että hänestä kasvaa ihminen, joka ei satuta muita vaan rakentaa ympärilleen turvaa, ystävyyttä ja kunnioitusta.

Kuten hyvin tämän päivän maailmasta huomaamme, että liian monet lapset ja nuoret voi huonosti. Tähän on monia syitä, mutta uskallan väittää, että yhtenä syynä on se, ettei kaikki vanhemmat tiedä, miten näistä asioista puhutaan lasten kanssa. 

Ja usko pois, sinun ei tarvitse olla psykologi, kasvatusalan asiantuntija tai täydellinen vanhempi, että voit puhua näistä asioista lapsen kanssa. Riittää, että juttelet. Avoimesti, rauhallisesti ja rehellisesti. Kun olet kiinnostunut lapsen ajatuksista ja tunteista, olet jo oikeilla jäljillä.

Miksi tästä kannattaa puhua?

Kaikki lapset kohtaavat vaikeita asioita.

On inhimillistä toivoa, ettei oma lapsi joutuisi koskaan kokemaan kiusaamista, pelkoa, yksinäisyyttä tai turvattomuutta. Haluaisimme rakentaa lapsillemme kuplan, jossa kaikki on hyvin. Mutta totuus on, että maailma tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin ja silloin lapsi tarvitsee taitoja, ymmärrystä ja turvaa puhua siitä, mitä tapahtuu.

Me vanhemmat pelkäämme usein, että vaikeista asioista puhuminen vain pelottaa lasta lisää. Että keskustelut kiusaamisesta tai luottamuksen menetyksestä vievät lapsen mielen rauhan. Mutta tutkimukset ja kokemus osoittavat jotain muuta: kun lapselle annetaan sanoja ja tilaa käsitellä ikäviä ilmiöitä, hän vahvistuu. Hän ei jää yksin epämääräisen ahdistuksen kanssa vaan oppii, että vaikeistakin asioista voi selvitä yhdessä turvallisen aikuisen kanssa.

Tiedän, miten vaikeaa tämä voi olla. Olen itsekin joskus vältellyt näitä keskusteluja. On tuntunut helpommalta pysyä kevyissä aiheissa. Ja rehellisesti sanottuna, en 20 vuotta sitten itsekään tiennyt, miten näistä asioista tulisi puhua lasten kanssa. Mutta hiljalleen vanhemmuus on opettanut:

🧡 Keskustelu ei riko lapsen maailmaa vaan rakentaa siihen turvaa, ymmärrystä ja selkeyttä.

Miten sitten puhua ikävistä ilmiöistä?

Aloita arjen tilanteista.

Et tarvitse erityistä hetkeä, vaan voit käyttää hyväksi arjen tilanteita. Esimerkiksi välipalalla, autossa tai päivällisen lomassa voi syntyä hyvä hetki kysyä:

💡 Mitä sinä tekisit, jos näkisit että jotakuta kiusataan?
💡 Mistä tietää, kuka on hyvä ja luotettava tyyppi?
💡 Miltä tuntuisi, jos joku puhuisi sinulle samalla tavalla kuin sinä puhuit äsken?

Tärkeintä on kysyä ja kuunnella. Välttää saarnaamista ja antaa lapselle tilaa ajatella itse. Voit myös käyttää apuna satuja, kirjoja, piirroselokuvia tai vaikka eläintarinoita. Pienemmät lapset ymmärtävät usein paremmin, kun asiat esitetään kuvitteellisessa muodossa. Esimerkiksi: "Miksi tuota pupua ei päästetty mukaan leikkiin?"

Lapsi tarvitsee oppia, että kaikki eivät ole hyviä tyyppejä. Mutta miten opetat lapselle, mistä erottaa hyvän ja pahan tyypin?

Tämä on ehkä yksi vaikeimmista asioista vanhemmalle: myöntää, että kaikki ihmiset eivät ole luotettavia tai hyväntahtoisia. Mutta lapsen turvallisuuden kannalta tämä on välttämätön keskustelu.

Tarkoituksena ei ole pelotella tai synnyttää epäluuloa kaikkia kohtaan, vaan opettaa lasta kuuntelemaan omaa tunnettaan ja tunnistamaan epäreilut tilanteet. Lapsen pitää tietää, että hänellä on lupa sanoa ei, kertoa aikuiselle ja luottaa siihen, että häntä kuullaan.

Voit sanoa vaikka näin:
“Luotettava ihminen ei koskaan uhkaa, käske pitää salaisuuksia tai syyllistä. Luotettava ihminen ei satuta sinua sanoilla eikä teoilla.”
Tämä viesti kannattaa toistaa monta kertaa eri sanoilla ja eri tilanteissa, näin se jää lapsen mieleen.

Miten opettaa kunnioittavaa vuorovaikutusta?

Tähän ei tarvita monimutkaista teoriaa. Riittää, että puhumme lapselle suoraan:

💡 Toista ei arvostella ulkonäön, vaatteiden, ihonvärin tai perheen vuoksi. Tai minkään muun henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi, jolle toinen ei voi mitään.
💡 Kaikki eivät ole samanlaisia, mutta kaikilla on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti.
💡 Sanoilla on voimaa. Sanoja voi käyttää satuttamiseen tai yhteyden rakentamiseen. Valitaan se jälkimmäinen.

Ja yhtä tärkeää on kertoa, mitä ei pidä tehdä:

🙅 Ei kiusaamista.
🙅 Ei nimittelyä.
🙅 Ei selän takana puhumista.
🙅 Ei ulkopuolelle jättämistä.

Lapsi tarvitsee selkeitä rajoja, mutta myös mallia. Hän katsoo meitä aikuisia, mitä me sanomme muista, miten me reagoimme toisten erilaisuuteen tai virheisiin.

Näin rakennat lapsellesi terveet vuorovaikutustaidot

Sinun ei tarvitse tietää kaikkea. Mutta kun osoitat kiinnostusta ja uskallat puhua vaikeistakin asioista, autat lastasi rakentamaan turvallisia ihmissuhteita ja tervettä itsetuntoa.

Lapsi, joka saa puhua vaikeuksista turvallisen aikuisen kanssa, oppii:

💎 Luottamaan itseensä

💎 Puolustamaan itseään ja muita

💎 Näkemään, milloin joku toimii väärin

💎 Olemaan itse se, joka ei satuta vaan auttaa

Et voi valita, keitä lapsesi kohtaa elämässään. Mutta voit antaa hänelle eväät kohdata toiset ihmiset viisaasti ja kunnioittavasti. Sekä sen, miten toimia, jos vuorovaikutustilanne ei tunnu enää turvalliselta.

Konkreettisesti: mitä kannattaa tehdä?

✅ Puhu lapselle säännöllisesti arjen tilanteista, älä odota kriisiä
✅ Kysy hänen ajatuksiaan, älä vain opeta
✅ Mallinna itse myötätuntoa, rajoja ja vastuunottoa
✅ Kerro suoraan, mikä on oikein ja väärin, mutta vältä moraalisaarnaa
✅ Muistuta: jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kohdatuksi
✅ Harjoittele lauseita: “Ei ole ok puhua noin”, “Tule mukaan leikkiin”, “Miltä sinusta tuntuisi?”
✅ Auta lasta huomaamaan yksinäinen tai ulkopuolinen “Tänään koulussa oli joku, joka oli yksin. Mitä voit ensi kerralla tehdä toisin?”

Muista: lapsi ei tarvitse täydellistä vanhempaa. Hän tarvitsee vanhemman, joka on kiinnostunut, läsnä ja valmis oppimaan yhdessä. Osaat kyllä ❤️

Olemme tehneet maksuttoman minikurssin, jossa kerron lisää vinkkejä, miten puhua lapsesi kanssa kiusaamisesta, kaveritaidoista ja luotettavista aikuisista. Tilaamalla minikurssin liityt samalla Ajatus Herättämön sähköpostilistalle. Pääset tilaamaan kurssin TÄSTÄ!

Ps. Miten näistä asioista puhuttiin sinun kanssasi, kun sinä olit pieni?

❤️ Katja