Miten EI:n sanominen ja mindfulness voivat suojata mielenterveyttäsi

Tuntuuko sinusta joskus, että elämä on yhtä tasapainoilua velvollisuuksien, aikataulujen ja toisten odotusten välillä? Että omat tarpeet jäävät jalkoihin, kun yrität olla hyvä vanhempi, ystävä, työntekijä ja puoliso yhtä aikaa? Jos nyökkäilit mielessäsi, tämä blogiteksti on juuri sinulle.

Monelle meistä EI on vaikea sana. Se saattaa tuntua kylmyydeltä toista kohtaan tai saatamme pelätä, että tulemme torjutuksi, jos asetamme rajan. Mutta, oletko koskaan miettinyt, mistä sinä olet oppinut ajattelemaan näin?

Oikeasti EI ei ole kylmyyttä muita kohtaan vaan lempeyttä itseä ja omaa jaksamista kohtaan.

Mitä jos jokainen sanottu EI avaa oven jollekin tärkeämmälle: levollisuudelle, palautumiselle ja omien arvojen mukaiselle elämälle?

Tässä tekstissä saat ymmärrystä siitä, miksi EI:n sanominen on mielenterveysteko ja miten voit alkaa harjoitella tätä taitoa arjessa, ilman syyllisyyttä.

1. Rajat suojelevat jaksamista ja ihmissuhteita

Kun sanot KYLLÄ kaikkeen, sanot samalla EI omalle hyvinvoinnillesi.

Terveet rajat suojaavat omaa mieltä ja hyvinvointia. Ne ovat sanatonta viestiä itselle “Minäkin olen tärkeä.”

Esimerkiksi: Jos työpäiväsi venyvät iltaan, mutta sanot silti KYLLÄ jokaiseen uuteen projektiin, stressi alkaa kasaantua.

Tai jos sanot KYLLÄ sosiaalisiin menoihin, vaikka olet väsynyt, mielesi ei saa palautumiseen tarvitsemaansa tilaa.

Kun opit kuulemaan itseäsi ja tunnistamaan oman jaksamisen rajat, alat asettamaan niitä myös muille ja samalla vahvistat luottamusta itseesi.

Joskus omien rajojen tunnistaminen ja asettaminen voi olla yllättävän vaikeaa

Varsinkin silloin, jos niitä ei ole saanut oppia oman lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristössä. Jos ei ole koskaan nähnyt mallia siitä, miltä terveet rajat näyttävät arjessa, voi olla vaikea tietää, mikä on kohtuullista ja mikä ei.

Tällaisessa kasvuympäristössä kasvaminen on voinut olla sitä, että sinulta ei ole koskaan kysytty, mitä sinä haluat, ajattelet tai tunnet. Vaan sinun on pitänyt tehdä niin kuin muut sanovat. Eli muiden tarpeet ovat menneet aina sinun tarpeidesi ohi.

Tai ympärillä olevat ihmiset ovat itsekin uhranneet omat tarpeensa joko liialliselle työteolle tai muiden tarpeisiin vastaamiselle sen sijaan, että olisivat pitäneet huolta myös itsestään ja omasta jaksamisestaan.

Tai perheessä on voinut olla esimerkiksi päihdeongelmia, jolloin päihteet tuppaavat menemään lapsen ja hänen tarpeidensa edelle.

Tällöin psykoterapia tai keskustelu mielenterveyden ammattilaisen kanssa voi olla korvaamaton apu. Ammattilainen voi auttaa sinua tunnistamaan, millaiset rajat tukevat juuri sinun hyvinvointiasi ja miten voit alkaa harjoitella niiden asettamista turvallisesti ja myötätuntoisesti. Avun hakeminen ei ole heikkoutta vaan viisautta silloin, kun itsellä ei ole tarvittavia työkaluja.

2. Ei:n sanominen estää uupumasta

Uupuminen ei synny hetkessä. Se alkaa pikkuhiljaa, pienistä lupauksista, pienistä kompromisseista, joilla ohitat omat tarpeesi. Lopulta keho ja mieli eivät enää jaksa.

Ihmiset, jotka hakeutuvat psykoterapiaan ovat usein jo vuosien ajan ohittaneet omat tarpeensa ja tunteensa.

Kun uskallat sanoa EI ajoissa, suojelet itseäsi uupumukselta ja annat itsellesi mahdollisuuden palautua.

Hyvä tapa arvioida omaa kuormaa on kysyä:

• Tukevatko nämä tekemiset sitä elämää, jota haluan elää?
• Onko tämä todella kiireellistä vai voisiko joku muu hoitaa tämän?

3. Rajojen asettaminen vahvistaa itsetuntoa

Kun sanot EI asioille, jotka eivät palvele sinua, sanot samalla KYLLÄ omalle arvollesi.

Pohdittavaksi: Mieti hetki, milloin viimeksi sanoit kyllä vasten tahtoasi. Miltä se tuntui jälkeenpäin? Entä jos olisit sanonut ei?

Joka kerta, kun sanot EI tilanteessa, jossa ennen olisit myöntynyt, sanot itsellesi: Myös minun tarpeeni ovat tärkeitä. Tämä rakentaa pitkässä juoksussa itsekunnioitusta ja rohkeutta toimia omien arvojen mukaan.

4. Ihmissuhteet paranevat, kun rajoja kunnioitetaan

Pelkäätkö, että EI rikkoo ihmissuhteen? Todellisuudessa selkeä ja lempeä rajanveto voi jopa syventää yhteyttä.

Usko tai älä, mutta ihmissuhteet paranevat, kun ilmaiset selkeästi, mitä jaksat ja mitä et. Et uhraa itseäsi jatkuvasti toisen hyväksi, etkä kanna kaunaa jälkikäteen.
Voit sanoa esimerkiksi: "Oon tosi väsynyt tän viikon jäljiltä, enkä jaksa tulla kahville. Haluaisin kuitenkin nähdä sua. Sopiiko sulle, että nähdään ensiviikolla?"

Rehellisyys ei ole epäkohteliaisuutta. Se on luottamuksen osoitus. Se kertoo siitä, että tämä ihmissuhde on riittävän turvallinen ja voin kertoa omista tunteistani, tarpeistani ja ajatuksistani ilman pelkoa tulla torjutuksi tai arvostelluksi.

5. Turhasta syyllisyydestä voi oppia päästämään irti

Kuten aiemmin kirjoitin, moni meistä on kasvatettu miellyttämään, kun muiden tarpeet on menneet meidän tarpeiden ohi. Ei:n sanominen voi siksi nostaa pintaan syyllisyyttä, pelkoa ja jopa häpeää.

Mitä ajattelet seuraavasta: Ihminen joka tunnistaa, että on uupunut ja päättää siksi rajata omaa tekemistään sanomalla ei, jotta ei uuvu aivan totaalisti niin tarvitseeko tämän ihmisen tuntea siitä syyllisyyttä?

Aivan, ei todellakaan!

Muista siis tämä: rajat eivät ole itsekkyyttä vaan itsen arvostamista.

Mindfulness harjoitukset voi olla avain siihen, että alat todella kuulla itseäsi. Kun pysähdymme hetkeen ja harjoittelemme läsnäoloa, opimme erottamaan, mitä oikeasti tunnemme ja tarvitsemme, ennen kuin reagoimme automaattisesti vanhojen tapojemme mukaan.

Moni meistä on oppinut pienestä pitäen, että omat tarpeet pitäisi piilottaa tai asettaa muiden edelle. Että hyvä ihminen ei pyydä liikaa. Siksi syyllisyys voi hiipiä heti, kun yritämme pitää huolta itsestämme tai sanoa “ei”.

Mutta totuus on: tarpeesi ovat tärkeitä!

Jos tunnet syyllisyyttä siitä, että haluat lepoa, tilaa tai tulla nähdyksi, se ei kerro siitä, että olet itsekäs. Se kertoo siitä, että joku on joskus saanut sinut uskomaan, ettei sinun hyvinvointisi ole yhtä arvokas kuin muiden.

Mindfulness auttaa sinua palauttamaan yhteyden itseesi ja tekemään valintoja, jotka kumpuavat aidosta itsen kuuntelusta, ei pelosta tai syyllisyydestä.

Terve ajatus on esimerkiksi seuraavanlainen:

Ei ole itsekästä huolehtia omasta hyvinvoinnista, sillä siten jaksan olla paremmin läsnä muillekin ja vastata myös muiden tarpeisiin riittävässä määrin.

6. Jos joku jatkuvasti ylittää rajasi, vaikka olet ne selkeästi ilmaissut, on hyvä pysähtyä kysymään: välittääkö tämä ihminen todella minusta, vai vain omasta mukavuudestaan? Aidosti välittävä ihminen ei vaadi sinua venymään oman jaksamisesi kustannuksella, eikä käännä rajanvetoasi sinua vastaan. Hän ei saa sinua tuntemaan syyllisyyttä siitä, että huolehdit itsestäsi. Kun joku kunnioittaa rajoja, hän viestii: sinun hyvinvointisi on minulle tärkeää. Rajojen rikkominen taas on usein merkki siitä, että toisen tarpeet menevät jatkuvasti sinun ohi ja se voi satuttaa syvältä. Siksi on tärkeää muistaa, että rajat eivät riko ihmissuhteita vaan niiden rikkominen rikkoo.

7. Jokainen EI vapauttaa aikaa sille, mikä oikeasti merkitsee

Mitä tekisit, jos sinulla olisi enemmän aikaa? Kenelle haluaisit olla enemmän läsnä? Mihin suuntaan haluaisit kasvaa?

Sanoessasi EI turhalle kiireelle, riittämättömyyden tunteelle ja ylivaatimuksille, avaat tilaa merkityksellisille asioille:
🧡 Ajalle itsesi tai läheistesi kanssa
🧩 Syvemmille ihmissuhteille
🌱 Omalle kasvulle ja levolliselle arjelle

8. Parempi päätöksenteko alkaa yhdestä sanasta

Kun alat sanoa EI tietoisesti, alat samalla tehdä parempia valintoja. Et enää reagoi impulsiivisesti tai automaattisesti miellyttämisen halusta, vaan pysähdyt kysymään:

Palveleeko tämä päätös minua?

Mitä se maksaa: ajassa, energiassa, jaksamisessa?

Pienet ei:t muuttuvat vähitellen elämän suuntaa ohjaavaksi voimaksi.

Lopuksi: EI ei ole kirosana se on itsemyötätunnon muoto. 

EI ei ole kylmyyttä. Se on lempeyttä itseä kohtaan.
Voin sanoa EI ja olla silti lempeä. Kuunteleva. Rauhallinen.
EI voi olla alku paremmalle elämälle, joka perustuu sinun arvoihisi, ei muiden odotuksiin.

Kun voimme elää omien arvojemme suuntaisesti voimme myös psyykkisesti paremmin.

Sano siis itsellesi tänään:

Minulla on lupa sanoa ei.
Minulla on lupa valita itseni.
Minä riitän, vaikka en täytä kaikkien toiveita.

Minulla on siis lupa valita sanonko KYLLÄ vai sanonko EI

💡 Vinkki Ajatus Herättämöltä: Jos huomaat vastaavasi aina kyllä ja suostuvasi kaikkeen ja sitten jälkeenpäin sinua harmittaa niin harjoittele vastaamaan seuraavasti: minä mietin asiaa hetken ja palaa sinulle tähän myöhemmin. Näin saat aikaa kuulostella ja miettiä, mitä itse haluat oikeasti vastata. Älä siis suostu heti vaan sanot, että palaat hetken päästä asiaan. 😉

Jos kiinnostuit mindfulnessista, olemme tehneet verkkokurssin Mindfulness tunteiden säätelyyn! Pääset tutustumaan kurssiin TÄSTÄ!