Ei ihme, että voimme niin huonosti, kun katsoo sitä, miten puhumme toisillemme

Maailma on täynnä erilaisia mielipiteitä ja niin kuuluukin olla. Tarvitsemme erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia asioihin, muutoinhan maailma ja me emme kehittyisi. Kuitenkin liian usein törmää siihen, miten keskustelut ovat toisia vähätteleviä, hyökkääviä ja ilkeitä. Erityisesti tätä näkee sosiaalisessa mediassa, mutta myös ihan ihmisten välisissä kohtaamisissa kasvotusten. 

Mitä ajattelet, viekö tällainen tyyli keskustella asioita oikeasti eteenpäin?

Seuraako siitä jotakin hyvää?

Itse ajattelen, että se ei edistä mitään muuta, kuin ihmisten pahoinvointia ja sitä emme tarvitse enää yhtään enempää tähän maailmaan. 

Ja usein se, että olemme hyökkääviä, vähätteleviä ja ilkeitä saa toisen osapuolen, joko hyökkäämään takaisin tai vetäytymään. Ja tämä ei johda mihinkään hyvään ihmissuhteissa. 

Kirjoitan tähän blogipostaukseen skeematerapian näkökulmia siitä, mitä syitä hyökkäävyyden, vähättelyn ja ilkeyden taustalla tavallisesti voi olla. 

Ensiksi haluan muistuttaa siitä, että kukaan meistä ei ole täydellinen. Jokainen on joskus sanonut jotain, mikä on saattanut satuttaa toista.

Toiseksi toivon, että tämä kirjoitus vahvistaa sinua, joka olet joutunut kokemaan muiden ikävää käytöstä.

Ja kolmanneksi, jos tunnistat itse olleesi se, joka on toistuvasti ollut ilkeä toisille, toivon, että löydät tästä kirjoituksesta ymmärrystä omaa toimintaasi kohtaan ja motivaatiota muuttaa omaa käyttäytymistä. Apua on saatavilla. 

Skeematerapian näkökulma: miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme?

Mikään ihmisen käyttäytyminen ei synny tyhjästä vaan kaikelle on syynsä. Lapsuuden ja nuoruuden aikana opimme omasta kasvuympäristöstämme erilaisia tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Näistä varhaisista kokemuksista rakentuvat sisäiset toimintamallit eli skeemat, jotka ohjaavat meitä myöhemmin elämässä, usein automaattisesti ja tiedostamattomalla tasolla.

Skeema on siis kokemuksellinen käsitys/uskomus ja se voi olla positiivinen tai haitallinen. Esimerkki positiivisesta skeemasta: 

Terveen itseluottamuksen skeema: Ihminen uskoo kykyynsä selviytyä arjen tilanteista ja ratkaista ongelmia. Tämä perusluottamus itseen syntyy lapsuudessa, kun lapsi saa kokeilla, erehtyä ja onnistua turvallisessa ympäristössä. Hänelle ei tehdä puolesta vaan rohkaistaan yrittämään itse (ikätaso huomioiden). Näin kehittyy kokemus omasta pystyvyydestä ja luottamus siihen, että haasteista voi selviytyä. 

Esimerkki haitallisesta skeemasta:

Riippuvuuden ja kyvykkyyden puutteen skeema: Jos lapsi ei saa mahdollisuutta harjoitella itsenäisyyttä ja tehdä omia valintojaan (ikätason mukaisesti), hän jää helposti emotionaalisesti riippuvaiseksi toisten ohjauksesta. Kun vanhemmat päättävät kaikesta lapsen puolesta tai suojelevat liikaa, lapsi ei opi luottamaan omiin kykyihinsä. Aikuisena tämä voi näkyä epävarmuutena, avuttomuutena ja vaikeutena tehdä päätöksiä ilman muiden tukea. Ihminen saattaa vältellä vastuuta ja pelätä epäonnistumista vaikka olisi todellisuudessa osaava ja kykenevä. 

Skeemat vaikuttavat mielentilaamme eli moodiin

Skeemat muodostavat pohjan sille, miten tulkitsemme tilanteita. Kun skeema aktivoituu, se herättää meissä tietyn mielentilan eli moodin. 

Moodi on siis sisäinen tunnetila, jossa menneiden kokemusten ja oppien pohjalta muodostuneet ajatukset, tunteet ja kehon tuntemukset heräävät eloon tässä hetkessä. Ulospäin erilaiset moodit näyttäytyvät tietynlaisena käyttäytymisenä, ilmeinä, eleinä, ajatuksina ja tunteina.

Seuraavaksi käyn läpi ne moodit, jotka tyypillisimmin näyttäytyvät ulospäin vihana, arvosteluna ja hyökkäävyytenä muita kohtaan.

Jos haluat lukea enemmän skeemoista niin kurkkaa TÄMÄ blogiteksti.

Moodit ikävän käyttäytymisen taustalla

Rankaisevan vanhemman moodi: Tässä moodissa ollessaan ihminen on ankara, kylmä ja armoton niin itselleen kuin muillekin. Tämä näkyy muiden pilkkaamisena, vähättelynä ja häpäisynä. Tässä moodissa ollessaan ihminen rankaisee muita samalla tavalla, kuten häntä itseään on joskus rankaistu. Usein ihminen rankaisee myös itseään. Rankaisevan vanhemman moodi on saanut nimensä siitä, että se on ikään kuin kaiku siitä tavasta, miten lapsuuden aikuinen on kohdellut meitä. Jos kasvuympäristömme aikuinen on ollut rankaiseva tai ankara, me opimme tavallaan puhumaan itsellemme ja/tai muille samalla tavalla. Tämä moodi on se sisäistetty ääni, joka jatkaa sitä aikuisen roolia meidän mielessä. Eli se on ikään kuin menneisyyden aikuisen ääni, jonka me olemme omaksuneet itsellemme. Tämä sama mekaniikka on myös muissa moodeissa. 

Vaativan vanhemman moodi: Tässä moodissa ollessaan ihminen ei anna itselleen tai muille lupaa levätä tai olla keskeneräinen. Ihminen voi vaatia niin itseltään kuin muilta täydellisyyttä. Usein mikään, mitä teet ei tälle moodille riitä tai ole oikein. Lapsuuden ja nuoruuden aikana tämän moodin omaavalta ihmiseltä on usein vaadittu paljon. Ihmisen omat tunteet ja tarpeet eivät ole olleet merkityksellisiä. 

Vihalla suojautuja moodi: Tässä moodissa ollessaan ihminen hyökkää muita vastaan. "Hyökkään ennen kuin minua kohtaan hyökätään" -ajatus. Vihan takana on kuitenkin haavoittuvuus ja pelko tulla itse satutetuksi. 

Itseään korostava moodi: Tässä moodissa ollessaan ihminen haluaa olla se, joka on oikeassa. Tämä voi näyttäytyä ulospäin ylimielisyytenä, toisten vähättelynä ja haluna saada viimeinen sana. Ihminen voi näyttäytyä hyvin itsevarmana, mutta sisällä on kokemus omasta arvottomuudesta eli häpeä. 

Huomiota hakeva moodi: Tässä moodissa ollessaan  ihminen voi käyttäytyä hyvin provosoivasti, räväkästi ja liioitellen. Pinnan alla on kuitenkin tarve tulla huomioiduksi ja usein yksinäisyyden kokemuksia, surua. 

Perfektionistinen ylikontrolloija moodi: Haluaa olla virheetön, jotta ei joutuisi kritiikin kohteeksi. Tämä voi näyttäytyä myös haluna korjata muiden virheitä. Pinnan alla on usein kokemus itsestä huonona/kykenemättömänä. Kasvuympäristö on yleensä ollut kohtuuttoman vaativa. 

Vainoharhainen ylikontrolloija moodi: Tarkkailee muita jatkuvasti. On ylivalpas ja epäluuloinen. Pelkää muiden haluavan itselle pahaa. Taustalla ihmisellä on kokemuksia petetyksi tulemisesta, siitä ettei muihin ole voinut luottaa. 

Kiusaaja & hyökkääjä moodi: Käyttää voimaa, uhkailee ja pilkkaa. Hyökkää ennen kuin kukaan ehtii satuttaa. Vuorovaikutuksessa ja sosiaalisessa mediassa tämä voi näkyä toisten kiusaamisena, raivoisana kommentointina, toisten häpäisynä ja maineen tuhoamisena. Taustalla tällaisella ihmisellä on usein arvottomuuden, kaltoinkohtelun ja häpäistyksi tulemisen kokemuksia. Kiusaajan ja hyökkääjän itsetunto on heikko ja hän käsittelee omaa häpeää ja huonommuutta alentamalla muita. 

Huijari ja manipuloija moodi: Tässä moodissa ollessaan ihminen huijaa, valehtelee ja manipuloi päästäkseen haluamaansa tavoitteeseen. Vuorovaikutuksessa tämä voi näyttäytyä toisten mielistelynä hyötymielessä tai "pelin pelaamisena". Tämä moodi nähdään usein rikoksen tekijöillä, mutta esiintyy myös joillakin narsistisen persoonallisuuden omaavilla, jotka käyttävät petosta ja manipulointia saadakseen haluamansa. Taustalla näiden ihmisten lapsuudessa on ollut yksinäisyyttä, eristäytymistä, puutteellisia rajoja, manipuloituna ja välikappaleena olemista sekä ehdollista hyväksyntää aikuisten taholta. 

Saalistaja moodi: Tässä moodissa ollessaan ihminen on kylmä, laskelmoiva ja tunteeton. Tavoitteena tällöin on tuhota uhka, vastustaja tai kilpailija. Tämä näkyy häikäilemättömänä hyökkäyksenä toista kohtaan, jossa myötätunto puuttuu täysin. Tämä moodi syntyy usein varhaisessa ja vakavassa turvattomuudessa, kun ihminen on joutunut tukahduttamaan omat tunteensa selviytyäkseen. Tämä moodi ilmenee pääasiassa vain psykopaateilla.

Terve aikuinen moodi ja terve vuorovaikutus

Meissä kaikissa on myös terveen aikuisen moodi (joskin joillakin se ei ole päässyt kehittymään kovin vahvaksi), joka tarkoittaa kykyä olla rauhallinen, myötätuntoinen ja vastuullinen. Terve aikuinen tunnistaa omat tunteensa ja rajansa, mutta kuuntelee ja huomioi myös muita riittävässä määrin.

Terve vuorovaikutus ei tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi olla samaa mieltä. Se tarkoittaa sitä, että voimme olla eri mieltä toisiamme kunnioittaen. Ilman hyökkäystä, mitätöintiä, alentamista tai häpäisyä.

Ymmärrys ei oikeuta käytöstä, mutta se voi muuttaa sen

Kenenkään ikävää käytöstä ei tarvitse hyväksyä. Mutta ymmärrys siitä, mistä käytös kumpuaa, auttaa meitä suhtautumaan toisiin vähemmän tuomitsevasti. Se myös auttaa meitä ymmärtämään sen, että toisen huono käytös ei kerro meistä vaan ihmisestä itsestään ja siitä, miten hänellä on vaikeita kokemuksia omassa taustassaan. 

Ajateltavaa sinulle, joka huomaat haluavasi sanoa tai kirjoittaa jotain ilkeää, pysähdy hetkeksi ja kysy itseltäsi:

“Mikä moodi minussa puhuu juuri nyt?”

"Mitä hyväksyvä ja viisas aikuinen minussa sanoisi toiselle?"

"Jos sanon näin, millainen olo minulla itsestäni jää tämän kommentin jälkeen? Voinko olla ylpeä itsestäni?"

Tai jos olet hyökkäyksen kohteena, voit ajatella:

"Tuolla toisella on nyt paha olla. Tämä ei liity minuun.”

Rajat ja ymmärrys voivat kulkea rinnakkain. 💡

Lopuksi 

Kaikki me olemme joskus satuttaneet sanoillamme ja tulleet satutetuiksi. Ja jokainen voi osaltaan pohtia omaa käyttäytymistään ja toimintaansa muita kohtaan. Voimme sanoillamme joko rakentaa siltoja tai muureja. Kumpaa sinä haluat tehdä?

Terveessä vuorovaikutuksessa ei tarvitse huutaa, hyökätä tai olla ilkeä.
Vaan voimme puhua, kuunnella ja yrittää ymmärtää.

Ja ehkä juuri näin maailma muuttuu hieman paremmaksi, kohtaaminen kerrallaan. ❤️

Lämmöllä, 

Katja

Lähteet: 

Arntz, A., & Jacob, G. (2013). Schema therapy in practice: An introductory guide to the schema mode approach. Wiley-Blackwell.

Karila, I. (2020). Skeematerapia persoonallisuushäiriöiden ja muiden pitkäaikaisten häiriöiden hoidossa. Teoksessa I. Karila, M. Koivisto, S. Kähkönen & N. Homberg (toim.), Kognitiivinen psykoterapia (s. 289–310). Duodecim.

Kaski, S., Kozlovski, A., & Toikka, M. (2024). Skeematerapia teoriasta käytäntöön. Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy.

Young, J. E., Klosko, J. S., & Weishaar, M. E. (2018). Skeematerapia. (J. Tuulari, Suom.). Edita Publishing Oy. (Alkuperäinen teos julkaistu 2003, Schema therapy: A practitioner’s guide).

Ajatus Herättämö tarjoaa tietoa, taitoja ja tukea tunnesäätelyyn, vanhemmuuteen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyen.

✨ Lue lisää ja löydä käytännön työkaluja omaan hyvinvointiisi täältä 👉 AJATUS HERÄTTÄMÖ