Miten vanhemman tunteiden säätely vaikuttaa lapsen psyykkiseen hyvinvointiin?

Vanhemmuus on täynnä tunteita iloa, rakkautta, turhautumista ja väsymystä. Mutta harva tulee ajatelleeksi, miten ratkaisevassa roolissa juuri vanhemman omien tunteiden säätely on lapsen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimukset osoittavat, että vanhemman kyky säädellä omia tunteitaan ei vaikuta ainoastaan perheen ilmapiiriin vaan se muovaa lapsen käsitystä itsestään, vuorovaikutuksesta ja tunteista ylipäätään.

Tässä blogitekstissä sukellamme siihen:

• Miksi tunteiden säätely on yksi tärkeimmistä taidoista vanhemmuudessa
• Miten skeemat ja moodit vaikuttavat taustalla meidän käyttäytymiseemme
• Millä konkreettisilla tavoilla voit lähteä vahvistamaan omia tunnetaitojasi

Miksi lapsi tarvitsee vanhemman apua tunteiden säätelyyn?

Lapsen hermosto ja tunne-elämä ovat vielä kehittymässä. Hän oppii säätelemään tunteitaan peilaamalla vanhempansa tapaa toimia tunnekuohun keskellä. Jos vanhempi säilyttää yhteyden ja rauhan, lapsi oppii, että tunteet ovat sallittuja ja niistä pääsee eteenpäin.

Mutta jos vanhempi menettää malttinsa, vetäytyy tai alkaa moittia lasta, viesti lapselle voi olla tämä: tunteet ovat vaarallisia, liikaa tai vääränlaisia.

Tiesitkö, että toistuvat kokemukset turvattomuudesta, kuten huutaminen, mykkäkoulut ja vähättely voivat jättää lapsen emotionaalisiin tarpeisiin aukon, jonka hän täyttää usein haitallisilla selviytymiskeinoilla? Nämä kokemukset kehittyvät hiljalleen pysyviksi haitallisiksi uskomuksiksi eli skeemoiksi, jotka vaikuttavat meidän käyttäytymiseen myös myöhemmin elämässä. 

Tässä kolme esimerkkiä siitä, miten lapsuudessa koettu laiminlyönti ja kaltoinkohtelu voi näyttäytyä aikuisuudessa:

1. "Minussa on jotain vialla."
Jos lapsena koit toistuvaa arvostelua, häpeää tai hylkäämistä, sisällesi on voinut juurtua syvä uskomus siitä, että olet jotenkin puutteellinen tai kelpaamaton. Aikuisena tämä voi näkyä jatkuvana epävarmuutena, vaikeutena ottaa vastaan rakkautta tai tapana pyydellä anteeksi omaa olemassaoloaan, jopa silloin, kun siihen ei ole mitään syytä.

2. "Minun tunteillani ei ole väliä."
Jos lapsuudessasi ei ollut turvallista näyttää tunteita tai niitä vähäteltiin, saatat aikuisena sulkea tunteesi pois, vetäytyä ristiriidoista tai lamaantua stressissä. Saatat olla taitava hoitamaan muiden tarpeita, mutta et osaa tai et uskalla kuunnella omiasi. Keho voi viestiä tunteista levottomuutena, jännityksenä tai uupumuksena, vaikka et pystyisi sanottamaan, mitä oikeasti tunnet.

3. "Minun täytyy pärjätä yksin."
Jos olet joutunut lapsena olemaan liian itsenäinen tai kannattelemaan itseäsi (tai jopa vanhempiasi), voit aikuisena uskoa, ettei muihin voi luottaa. Tämä voi näkyä ylikorostuneena pärjäämisen pakona, vaikeutena pyytää apua tai pelkona kiintymyssuhteissa. Vaikka kaipaisit syvää yhteyttä, sisäinen suojamekanismi voi estää sinua päästämästä ketään liian lähelle.

Miten meidän omat haitalliset skeemat voivat näyttäytyä vanhemmuudessa

Moni vanhempi havahtuu siihen, että lapsen reaktiot laukaisevat itsessä voimakkaita tunteita, kuten häpeää, riittämättömyyttä, vihaa tai pelkoa. Nämä reaktiot pohjautuvat usein omassa lapsuudessamme syntyneisiin skeemoihin siitä, millainen minä olen ja mitä voin odottaa muilta. Skeemoja on kahdenlaisia haitallisia ja positiivisia. 

Esimerkkejä haitallisista skeemoista ja miten ne voivat näyttäytyä:

Häpeän skeema saa meidät ajattelemaan: "Minun vanhemmuuteni ei ole hyväksyttävää. Olen huono vanhempi."

Riittämättömyyden skeema tuntuu kokemuksena: "En pysty koskaan tekemään tarpeeksi."

Kontrollin tarve tuntuu pakottavalta: "Jos en saa lastani kuriin, kaikki hajoaa."

Kun tällainen skeema aktivoituu itsessä niin samaan aikaan mielessä aktivoituu usein myös tietynlainen minätila, jota skeematerapiassa kutsutaan moodiksi. Se on kuin sisäinen osa sinua, joka ottaa tilanteessa vallan ja alkaa ohjata ajattelua ja toimintaa. Jos olet joskus huomannut tunnetilasi muuttuvan äkillisesti , kyse voi olla juuri tästä moodin vaihtumisesta.

Esimerkkejä, miten moodi voi ilmetä käyttäytymisessä:

Kriittinen vanhempi -moodi, voi näyttäytyä ulospäin itsen tai lapsen ankarana moittimisena.

Vetäytyvä -moodi näyttäytyy ulospäin sulkeutuneisuutena ja vetäytymisenä.

Ylikompensoiva -moodi näyttäytyy tavallisesti asioiden kontrolloimisena ja tilanteiden hallintana. "Tehdään niin kuin minä sanon."

Meillä kaikilla on myös positiivisia skeemoja, jotka syntyvät kannattelevista ja hyvistä kokemuksista ihmissuhteissa. Positiiviset skeemat auttavat meitä selviytymään elämässä. Esimerkiksi terveen itseluottamuksen skeeman omaava ihminen ajattelee olevansa pystyvä ja kykenevä ihminen, vaikka välillä tekeekin virheitä.

Myös haitalliset skeemat ovat alkuun syntyneet auttamaan meitä selviytymään jostakin sillä hetkellä vaikeasta tilanteessa, mutta pitkään jatkuessaan ja vallassa ollessaan ne usein johtavat psyykkisiin ongelmiin, kuten esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen. 

Lue myös blogikirjoitus siitä, miten biologiset tekijät ja temperamentti vaikuttavat kykyymme säädellä tunteita. 

Mitä tunnetaitoja vanhempi tarvitsee vastustaakseen haitallisia skeemoja ja moodien aktivoitumisia?

Vanhemmuuden ei tarvitse olla täydellistä, mutta sen tarvitsee olla riittävän turvallista. Se edellyttää, että tunnetaitosi kantavat myös silloin, kun lapsi haastaa, testaa rajoja tai käy läpi omia tunnekuohujaan. 

Tärkeimpiä tunnetaitoja ovat:

🧩 Tunnistaminen: Miltä minusta juuri nyt tuntuu? Missä tunnen sen kehossa?

🧩 Sanoittaminen: Uskallan sanoa ääneen: “Tämä hetki on minulle vaikea.”

🧩 Hyväksyminen: Kaikki tunteet ovat sallittuja myös omani.

🧩 Säätely: Osaan rauhoittaa itseäni ennen kuin reagoin.

🧩 Palaaminen: Osaan palata yhteyteen, jos olen toiminut reaktiivisesti.

Tunteiden säätelyn oppiminen tarkoittaa, että alat tunnistamaan, mitä sinussa tapahtuu ja harjoittelemaan toimimaan toisin. Jos sinulla on vahvoja haitallisia skeemoja, ne tarvitsevat usein psykoterapeuttisen hoidon muuttuakseen, mutta voit lähteä harjoittelemaan ja kokeilemaan, miten edellä mainitut taidot toimivat sinulle!

6 vinkkiä tunteiden säätelyn vahvistamiseen

💫 Aloita itsestäsi. Lapsi oppii mallista, ei käskyistä ja rangaistuksista.

💫 Pysähdy kehoon. Hengitä, liiku tai ota pieni tauko tilanteesta.

💫 Nimeä tunne. Kun annat tunteelle nimen, et enää ole sen vietävissä.

💫 Harjoittele myötätuntoa. Puhu itsellesi kuin ystävälle: “Teen parhaani.”

💫 Valmistaudu etukäteen. Mieti ennakkoon, mikä hankalia tunteita yleensä laukaisee.

💫 Palaa tilanteeseen. Anteeksipyyntö ja turvallisen yhteyden palautus opettavat lapselle, että virheet kuuluvat elämään.

Sinun tunnetaitosi tukevat lastasi

Kun opit säätelemään omia tunteitasi, alat rakentamaan lapsesi psyykkiselle hyvinvoinnille tukevaa perustaa, joka kantaa läpi elämän. Hän oppii, että tunteet eivät ole vaarallisia, että niitä voi säädellä ja että vaikeankin hetken jälkeen voi palata takaisin yhteyteen.

Perheessä, jossa tunteiden säätely on arjessa läsnä, ilmapiiri muuttuu turvallisemmaksi, ymmärtävämmäksi ja ennustettavammaksi. Ja mikä tärkeintä: lapsi saa kasvaa turvassa, tulla nähdyksi ja kannatelluksi, juuri sellaisena kuin on.

💡 Haluatko vahvistaa tunnetaitojasi ja rakentaa turvallisempaa arkea lapsellesi?

Tutustu Ajatus Herättämön Tunteet haltuun -verkkokurssiin, joka opettaa konkreettisia tunteiden säätely taitoja helposti, ymmärrettävällä ja käytännönläheisellä tavalla.