Mistä tunnet sä ystävän?

On helmikuu ja ystävänpäivä lähestyy. 14. päivä monen some täyttyy sydämistä, yhteiskuvista ja lämpimistä sanoista elämän tärkeille ihmisille. Monelle ystävänpäivä on mukava muistutus siitä, että ympärillä on ihmisiä, joihin voi luottaa ja nojata. Liian monelle se on kuitenkin päivä, joka muistuttaa jostakin, mikä elämästä puuttuu. 

Tässä blogitekstissä käsitellään:

• Mitä terve ystävyys on ja mitä se ei ole
• Miksi elämä voi tuntua yksinäiseltä, vaikka ympärillä on ihmisiä
• Miten skeemat ja moodit vaikuttavat ystävyyssuhteisiin
• Millaiset skeemat voivat ylläpitää yksinäisyyttä
• Konkreettisia keinoja, joilla voit vahvistaa nykyisiä ihmissuhteita tai luoda uusia

Sinun kannattaa lukea tämä teksti erityisesti jos olet joskus:

• Tuntenut itsesi yksinäiseksi ystävienkin keskellä
• Miettinyt, miksi ihmissuhteet tuntuvat vaikeilta
• Pohtinut, onko sinussa jotain "vikaa”, kun ystävyys ei suju
• Väsynyt olemaan aina se, joka pitää yhteyttä
• Huomannut vetäytyväsi, vaikka kaipaisit läheisyyttä
• Koet yksinäisyyttä, mutta ajatus ihmisiin tutustumisesta tuntuu vaikealta

Jos haluat lukea ensin tarkemmin siitä, mitä skeemat ja moodit ovat, käy kurkkaamassa TÄMÄ blogiteksti. 

Määritellään ensin se, mitä terve ystävyys on ja mitä se ei ole

Terve ystävyys on:

• Vastavuoroisuutta
• Turvallisuutta
• Aitoa kiinnostusta
• Lupaa olla keskeneräinen
• Molemmin puolista tunnetta siitä, että minulla on merkitystä
• Tilaa kaikille tunteille, myös niille vaikeille 
• Halua korjata ja säilyttää yhteys ristiriitojenkin aikana/jälkeen

Terveeseen ystävyyssuhteeseen ei kuulu:

• Toisen jatkuvaa miellyttämistä
• Itsensä pienentämistä 
• Yksipuoleisuutta
• Toisen vähättelyä ja moittimista
• Väkivaltaa ja kaltoinkohtelua ja kiusaamista
• Manipulointia ja hyväksikäyttöä

Lisää luettavaa terveestä vuorovaikutuksesta löytyy TÄÄLTÄ! 

Ystävyys on ennen kaikkea kokemus. Kokemus siitä, että voit olla oma itsesi. Että sinun ei tarvitse miettiä jokaista sanaa tai elettä etukäteen. Että sinut hyväksytään silloinkin, kun et ole parhaimmillasi.

Hyvä ystävyys on monesti arkista. Se näkyy pienissä asioissa, kuten esimerkiksi viestissä, jossa kysytään kuulumisia, jaetaan arjen iloja ja vaikeuksia, ehdotetaan näkemistä tai siinä, että toinen muistaa jonkin sinulle merkityksellisen asian.

Ystävyys ei kuitenkaan ole aina pelkkää iloa. Siihen mahtuu myös väärinymmärryksiä, ristiriitoja, ärtymystä ja etäisyyttä, niin kuin elämän kaikkiin ihmissuhteisiin yleensäkin. Oleellista onkin se miten nämä katkokset ystävyyssuhteissa käsitellään. Annetaanko asioiden olla vai puhutaanko niistä ja sovitaanko ne.  

Skeemat, nuo näkymättömät uskomukset, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiimme

Se, miten olemme oppineet toimimaan ihmissuhteissa, kumpuaa lapsuuden ja nuoruuden vuorovaikutuskokemuksista. Skeemat selittävät paljon sitä, miksi toimimme niin kuin toimimme ihmissuhteissa ja elämässä yleensä.

Skeemat ovat varhain opittuja käsityksiä itsestä ja muista.
Niistä tulee:

• Positiivisia, kun emotionaalisiin perustarpeisiimme vastataan riittävästi
• Haitallisia, kun nämä tarpeet jäävät toistuvasti täyttymättä

Meidän kaikkien emotionaaliset perustarpeet ovat:

• Yhteys, turva ja kiintymys
• Pätevyys, autonomia ja itsenäisyys
• Rajat ja itsehillintä
• Spontaanius ja leikki
• Itseilmaisu
• Oikeudenmukaisuus
• Koherenttius

Meillä kaikilla on niin positiivisia kuin haitallisiakin skeemoja. Nämä haitalliset skeemat ovat ne ongelmalliset, sillä jos ne ovat hyvin vahvoja, ne vaikuttavat ihmissuhteisiimme ja mielenterveyteemme negatiivisella tavalla. 

Otetaan tähän joitakin konkreettisia esimerkkejä täyttymättä jääneistä emotionaalisista perustarpeista ja millaisia haitallisia skeemoja ne voivat meille muodostaa:

Perustarve: Yhteys, turva ja kiintymys. Jos yhteyden, turvan ja kiintymyksen kokemukset eivät riittävässä määrin täyty lapsuuden ja nuoruuden aikana, voi syntyä useita haitallisia skeemoja, kuten:

• Hylkäämisen ja epävakauden skeema
• Tunnevajeen skeema
• Epäluottamuksen ja hyväksikäytön skeema
• Riittämättömyyden ja häpeän skeema
• Eristäytyneisyyden skeema  

Esimerkiksi tunnevajeen skeeman aktivoituessa ihminen ajattelee ja tuntee, ettei hän tule ymmärretyksi, kuulluksi ja tuetuksi tarvitsemallaan tavalla. Skeeman omaava ihminen helposti välttelee päästämästä ketään lähelleen ja voi olla myös kykenemätön ottamaan vastaan toisen antamaa lämpöä ja välittämistä, koska ajastus: "ei kukaan kuitenkaan ymmärrä eikä auta". 

Ystävyyssuhteissa tunnevajeen skeema voi tuntua ja näyttäytyä etäisyytenä ja yhteyden välttelynä. Tunnevajeen omaava ihminen tavallisesti kokee, ettei ole tärkeä kenellekään, joka taas aiheuttaa sen, että hän vetäytyy enemmän ihmissuhteista, eikä saa siksi toisenlaisia kokemuksia, jotka voisi muuttaa skeeman. 

Perustarve: Itseilmaisu. Jos ihminen ei ole lapsuutensa ja nuoruutensa aikana saanut ilmaista omia tunteitaan, tarpeitaan ja mielipiteitään riittävässä määrin, suuntautuu hänen huomionsa muiden ihmisten tunteisiin, tarpeisiin ja haluihin. Itseilmaisun puute voi synnyttää: 

• Uhrautumisen skeeman
• Alistumisen skeeman
• Hyväksynnän haun skeeman

Näitä skeemoja omaava ihminen on kokenut toistuvasti läheisissä ihmissuhteissa, ettei omilla tunteilla ja tarpeilla ole merkitystä.

Skeemat näyttäytyy ihmissuhteissa:

Uhrautuja: kokee herkästi syyllisyyttä, jos ei täytä tai tunnista muiden ihmisten tarpeita. Uhrautuja ohittaa ja jättää omat tarpeensa sivuun, asettaa aina muut itsensä ja oman hyvinvointinsa edelle. 

Alistuja: ei uskalla ilmaista omia ajatuksiaan, tunteitaan ja tarpeitaan muille vaan suostuu ja tekee niin kuin muut sanovat/haluavat. Taustalla pelko konfliktista tai ulkopuolelle jäämisestä. 

Hyväksynnän hakija/miellyttäjä: hakee hyväksyntää pyrkimällä miellyttämään muita ja näkemällä paljonkin vaivaa sen suhteen miltä näyttää (esim. voi pukeutua kalliisiin vaatteisiin, sisustaa kotinsa viimeisen päälle) ja miten käyttäytyy ihmissuhteissa. Miellyttäjän huomio on saavutuksissa ja hän herkästi keskittyy tavoittelemaan samaa, mitä muillakin hänen arvostamillaan ihmisillä on. 

Perustarve: Spontaanius ja leikki. Jos ihminen ei ole voinut olla spontaani ja täyttää lapsuuden ja nuoruuden aikana luonnollisia leikin tarpeitaan, voi kehittyä seuraavanlaisia haitallisia skeemoja:

• Kielteisyyden ja pessimistisyyden skeema
• Estyneen tunneilmaisun skeema
• Kontrollin menettämisen pelon skeema
• Vaativuuden skeema
• Itseen kohdistuvan rankaisevuuden skeema
• Muihin kohdistuvan rankaisevuuden skeema

Esimerkiksi estyneen tunneilmaisun skeeman aktivoituessa ihmisen on vaikeaa ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan muille. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että ihmisellä ei ole yhteyttä omiin tunteisiinsa tai hän häpeää tunteitaan. Estyneen tunneilmaisun skeema koskee tavallisesti kaikkia tunteita. Estyneisyys on opittua ja ihminen on luultavasti kasvanut ympäristössä, jossa tunteiden ilmaisemista on pidetty heikkoutena tai hölmönä. Usein kasvuympäristö on ollut sääntöjen ohjaama, rationaalinen sekä velvollisuutta ja eettisyyttä korostava.   

Ystävyyssuhteissa tällainen skeema voi näyttäytyä siten, että keskustelu pysyy ulkoisissa asioissa ja voi tulla tunne, ettei saa aitoa syvää yhteyttä toiseen. Estyneen ihmisen on vaikeaa jakaa omia tunteitaan, tarpeitaan, ajatuksiaan ja kokemuksiaan toisille. Tällöin ystävyyssuhde voi jäädä pinnalliseksi ja etäiseksi. 

Skeemat aktivoivat meissä tietynlaisen käyttäytymisen, jota kutsutaan moodiksi

Kun skeema aktivoituu, se herättää moodin eli tietynlaisen toimintatilan/käyttäytymisen, jolloin ajattelemme, tunnemme ja toimimme tietyllä tavalla. Hyvin usein meissä aktivoituu sen ikäisen lapsen/nuoren tunteet ja kokemukset, kuin mitä olimme, kun skeema syntyi. 

Tämän vuoksi puhumme skeematerapiassa sisäisestä haavoittuvasta (tai tuntevasta) lapsesta, sillä haitalliset skeemat herättävät tuon sisäisen lapsen meissä. 

Se, että olemme selvinneet noista emotionaalisista vaillejäämisistä lapsuuden ja nuoruuden aikana, on edellyttänyt sitä, että olemme kehittäneet erilaisia selviytymiskeinoja toisin sanoen selviytymismoodeja, jotka ovat auttaneet tuon pienen lapsen/nuoren selviämään vaikeasta tilanteesta. 

Sisäinen haavoittuva -lapsi on yksi moodeista ja se siis kantaa kaikki vaikeat tunteet ja kokemukset, joiden kanssa olemme pieninä jääneet yksin. Sitten on selviytymismoodeja, jotka voidaan lajitella kolmeen osaan:

1. Pakeneminen/välttely

2. Ylikompensointi

3. Skeemalle antautuminen eli alistuminen

Ystävyyssuhteissa esimerkiksi tunnevajeen skeeman aktivoituessa voi aktivoitua esimerkiksi yliautonominen selviytyjä -moodi (ylikompensointi), jolloin ihminen käyttäytyy seuraavasti: Hän ei jaa toisille omia tunteitaan, kokemuksiaan ja tarpeitaan. Hän yrittää selviytyä asioista itse. Tämä selviytymismoodi aiheuttaa ja ylläpitää emotionaalista yksinäisyyttä. 

Miksi tunnen olevani yksin, vaikka ympärillä on ihmisiä? Emotionaalinen yksinäisyys ja tunnevajeen skeema

Emotionaalinen yksinäisyys ihmissuhteissa syntyy erityisesti silloin, kun kukaan ei ole perillä sisäisestä maailmastasi. Arki kyllä kulkee ja kuulumisia vaihdetaan, mutta tärkein jää usein sanomatta. Usein taustalla on kokemuksia, jotka ovat saaneet meidät ajattelemaan:

• Ettei omia tunteita kannata jakaa
• Ettei omilla tarpeilla ole merkitystä
• Ettei omaa kipua kannata ilmaista, sillä ei kuitenkaan saa apua

Emotionaalinen yksinäisyys taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi juuri tunnevajeen skeema, joka ei useinkaan näy ulospäin suruna. Päinvastoin. Se näyttäytyy usein yliautonomisena pärjäämisenä: “minä hoidan”, “minä en tarvitse”, “kyllä minä pärjään”. Tällainen "pärjääminen" voi saada jopa kehuja, mutta samalla se estää yhteyden syntymistä, jossa omat tunteet ja tarpeet tulisivat aidosti kohdatuksi.

Meillä kaikilla on omat skeemat ja moodit, jotka vaikuttavat käyttäytymiseemme ja ihmissuhteisiimme

On hyvä muistaa, että meillä kaikilla on niin positiivisia kuin haitallisiakin skeemoja ja ne näyttäytyvät meidän jokaisen elämässä eritavoin. Näin ystävänpäivän kynnyksellä kannustankin sinua pohtimaan voisitko itse tehdä jotain, joka voisi vahvistaa ja parantaa ystävyyssuhteita?

Jos tunnistat itsessäsi tai ystävässäsi jotain edellä mainittuja skeemoja tai moodeja, kannustan sinua haastamaan itseäsi ja toimimaan toisin, kun skeema ja moodi yllyttää. Jos pakenemisen ja välttelyn sijaan lähestyisitkin ja kertoisit tunteistasi toiselle? Ja katsoisit mitä tapahtuu!?

Kannustan sinua myös pohtimaan ystävyyden tasapuolisuutta ja vastavuoroisuutta. Oletko sinä se joka pitää aina yhteyttä toisiin vai oletko sinä se johon aina muut pitävät yhteyttä? Psykoterapiassa puhutaan usein asiakkaiden kanssa kokemuksesta yksipuolisesta yhteydenpidosta ystävien kanssa. Usein kokemus on se, että jos en itse pidä yhteyttä, kukaan ei pidä yhteyttä minuun.

Pohdi milloin viimeksi olet pitänyt yhteyttä ystäviisi, jos siitä on pidempi aika niin mitä jos olisit nyt se joka ottaa yhteyttä ensin?

Meillä voi olla erilaisia syitä sille, miksi yhteydenpito ystäviin ja toisiin jää. Yksipuoleisen yhteydenpidon taustalla voi olla monia syitä, kuten:

• Toinen on vain oppinut, että muut pitävät yhteyttä, eikä ymmärrä, miten tärkeää olisi välillä ottaa itsekin yhteyttä
• Toinen voi olla niin kiireinen ja kuormittunut, ettei ole aikaa pitää yhteyttä ja sopia tapaamisia
• Toinen voi kokea huonommuutta, kateutta tai jotain muita vaikeita tunteita sinua kohtaan
• Suhteessa voi olla jokin katkos, jota ei ole selvitetty
• Suhde on voinut rakentua yksipuoleiseksi alusta alkaen. Toinen on yhteydessä sinuun vain siksi että hyötyy sinusta jotenkin, kuten: taloudellisesti tai sinun taitojen/osaamisen takia. Jos huomaat ystävyyssuhteessa tällaista, on hyvä pohtia onko ystävyys silloin aitoa. 

Kaikki ihmissuhteet ei aina ole meille hyväksi. On tärkeää, että emme anna kohdella itseämme huonosti, sillä se heikentää meidän itsekunnioitusta ja itsetuntoa. Jos huomaat kärsiväsi ihmissuhteessa, eikä se muutu asioista keskustelemalla niin on hyvä pohtia tarvitsetko kyseistä ihmistä elämääsi ollenkaan. 

Joskus on parempi olla yksin, kuin huonossa seurassa! 

Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka ei ole helppoja ja yksinkertaisia. Joskus voi olla viisasta kääntyä ammattiavun piiriin. Keskusteluapu ja asioiden pohtiminen ulkopuolisen ihmisen kanssa voi auttaa ratkaisemaan ja selviämään vaikeuksista ihmissuhteissa. 

Ihminen, jolla on esimerkiksi alistumisen skeema, saattaa suostua ihmissuhteissa asioihin, joihin ei oikeasti haluaisi suostua. Taustalla voi olla esimerkiksi pelko torjutuksi tulemisesta. Jos alistumisen skeeman omaava ihminen on "kaverisuhteessa" oikeutuksen skeemalla varustetun ihmisen kanssa, voi käydä niin että tulee suhteessa hyväksikäytetyksi. Oikeutuksen skeeman omaava ihminen voi käyttäytyä ihmissuhteissa ajatellen "muiden tarpeilla ei ole merkitystä, kunhan vain minun tarpeeni täyttyvät". 

Miten voit parantaa ja vahvistaa olemassa olevia ihmissuhteita ja muodostaa uusia

Vinkkejä, joilla voi parantaa ihmissuhteita:

• Kysy ja kerro kuulumisista
• Ole se joka ottaa yhteyttä
• Kerro, miten tärkeä toinen on sinulle
• Jaa tunteitasi, tarpeitasi ja toiveitasi
• Ehdota tapaamista tai järjestä jotain mukavaa tekemistä, johon kutsut ystävän mukaan
• Jos koet yksipuoleisuutta yhteydenpidossa, kerro ystävälle, että toivoisit hänenkin ottavan välillä yhteyttä sinuun

Vinkkejä, joilla voi muodostaa uusia ihmissuhteita: 

• Ole avoin uusille ihmisille ympärilläsi
• Etsi asuinpaikkakunnaltasi tapahtumia, harrastuspiirejä tms. jossa voi tavata uusia ihmisiä
• Mieti valmiita kysymyksiä tai keskustelunaiheita, mitä voit kysyä uusilta ihmisiltä 
• Jos joku puhuu sinulle, vastaa muutakin kuin: kyllä tai ei. Voit vaikka esittää vastakysymyksen. Näin keskustelu todennäköisimmin etenee sujuvammin
• Vuorovaikutustaitoja harjoittelemalla saamme rohkeutta heittäytyä keskusteluun muiden kanssa 

Kriitikko -moodi voi estää vuorovaikutuksen kokonaan

Keskustelut tyrehtyy usein niihin hetkiin, kun puhuminen on yksipuolista. Harva jaksaa yksin kannatella vuorovaikutusta ja keskustelua pitkään. Jos tunnistat, että sinun on vaikeaa keskustella muiden kanssa tai keskustelu herättää voimakasta pelkoa/jännittyneisyyttä niin taustalla voi olla esimerkiksi kriitikko -moodi, joka estää sinua heittäytymästä vuorovaikutukseen.

Jos takaraivossasi kuiskii kriitikko, joka sanoo: "ei tuo tykkää sinusta kuitenkaan", tai "et sinä osaa keskustella järkevästi", "mitä ne muutkin sinusta ajattelee", ei ole ihme, että on vaikeaa osallistua keskusteluihin muiden kanssa. 

Jos omaa voimakkaan sisäisen kriitikon niin todennäköisesti tuntee jatkuvaa voimakasta häpeää itsestä ja omasta toiminnastaan. Häpeä on tunne, joka laittaa meidät piiloutumaan ja välttelemään asioita. Liiallista häpeää hoidetaan toimimalla vastoin häpeän tunnetta. Ja taas jos häpeä on aiheellista niin siihen tarvitaan lempeää myötätuntoa, oman toiminnan korjaamista ja rohkeutta jatkaa eteenpäin. 

Tärkeää onkin oppia arvioimaan milloin häpeä on liiallista, aiheetonta tai aiheellista ja löytää keinot käsitellä häpeää oikealla tavalla. Jos tunnistat itsessäsi sisäistä kriittistä puhetta, joka vaikuttaa toimintaasi ja ihmissuhteisiisi haitallisesti niin on hyvä hakeutua psykoterapiaan. Sisäisen kriitikon päihittäminen yksin, omin avuin on usein mahdoton tehtävä. 

Lopuksi

Jos tämä blogiteksti kosketti sinua tai herätti sinut ajattelemaan omaa toimintaasi tai tunnistamaan jotakin toisista ihmisistä, niin hyvä. Se kertoo siitä, että olet pysähtynyt jonkin olennaisen äärelle.

Usein emme kärsi siksi, että olisimme oikeasti “huonoja ystäviä” tai jotenkin "epäonnistuneita ihmisinä", vaan siksi, että kannamme mukanamme opittuja tapoja suojella itseämme, jotka ovat kääntyneet hiljalleen meitä vastaan. Skeemat ja moodit eivät synny tyhjästä vaan ne ovat kehittyneet tilanteissa, joissa olemme jääneet liian yksin selviytymään haastavien tunteiden kanssa.

Yksinäisyys, etäisyys tai vaikeus ihmissuhteissa eivät kerro omasta arvottomuudesta. Ne kertovat usein siitä, että yhteys toiseen on jossain vaiheessa tuntunut liian vaaralliselta, liian pettymyksiä tuottavalta tai liian kuormittavalta. Silloin vetäytyminen, yksin pärjääminen tai omien tarpeiden ohittaminen on ollut keino selvitä.

Hyvä uutinen on se, että opitut mallit ovat muutettavissa. Meidän kaikkien on mahdollista oppia uusia tapoja toimia, ajatella ja tuntea! 

Ystävyys ei vaadi täydellisyyttä, rohkeita avautumisia kerralla tai jatkuvaa itsensä ylittämistä. Joskus se alkaa yhdestä viestistä tai siitä, että uskaltaa huomata omat tarpeensa edes itselleen. 💛

Ja joskus on myös viisasta myöntää, että kaikki ihmissuhteet eivät ole meille hyväksi. On lupa suojella itseään ja valita ympärilleen sellaisia ihmissuhteita, joissa tulee kohdatuksi kunnioittavasti.

Jos koet, että nämä teemat toistuvat elämässäsi ja tuntuvat raskailta kantaa yksin, ammattiapu voi tarjota tilan, jossa asioita voi tutkia turvallisesti ja ilman syyllistämistä. Muutos ei synny pakottamalla, vaan ymmärryksen ja myötätunnon kautta.

Tänä ystävänpäivänä ja kaikkina muinakin päivinä haluan muistuttaa sinua:

Todellinen ystävyys alkaa usein siitä, että tulemme ensin vähän enemmän yhteyteen itsemme kanssa. 💛

Hyvää ystävänpäivää juuri sinulle ❤️

Lähteet skeemoihin ja moodeihin liittyen:

Kaski, S., Kozlovski, A., & Toikka, M. (2024). Skeematerapia – teoriasta käytäntöön. Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy.